Tarkastellaanpa hieman hyvinvointialueen taloutta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta perittäviä asiakasmaksuja. Otsikon kysymys on siten oikeutettu, että sote-uudistuksessa rahoitus on uudistuksen heikoin kohta.
Rahaa perustetuille hyvinvointialueille myönnetään sen mukaisesti, miten ne ovat huolehtineet aiempina vuosina alueidensa asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tässä suhteessa, kiitos kuntapäättäjien, Päijät-Häme on ollut hännän huippu, kun sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta mitataan euromäärällä asukasta kohden. Sitä vastoin, olemme vuodesta toiseen ”loistaneet” tilastoykkösenä työttömien ja maksuhäiriöisten listan kärjessä. Kannattaako tällaisella edelläkävijän roolilla kehuskella?
Hyvinvointialueiden toimintaa ollaan käynnistelemässä, ja ne ottavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun vuodenvaiheessa, ja ensimmäinen budjetti on vasta valmisteluvaiheessa.
On tosiasia, että tasa-suuret maksut ovat rikkaita suosivia.
Aluevaltuutetuille ei ole jaettu juurikaan tietoa valmistelun etenemisestä ja tulevan budjetin sisällöstä, mikä on avannut virkajohdolle ja aluehallituksen jäsenille tilaisuuden jakaa valikoitua tietoa taloudesta sekä jopa pelotella hyvinvointialueen haltuunotolla. Pidän tätä vastenmielisenä mielipidemuokkauksena.
Aluehallitus pyrki kesän aikana syrjäyttämään aluevaltuuston asiakasmaksuja koskevasta päätöksenteosta, vaikka hyvinvointialuelaki ja hallintosääntö määräävät tämän aluevaltuuston toimivaltaan kuuluvaksi. Tein menettelystä oikaisuvaatimuksen, päätös kumoutui ja asiakasmaksujen perusteet tuotiin syyskuun valtuustoon.
Tein aluevaltuustossa esityksen, että ansiotasosta riippumattomia tasasuuruisia terveyskeskusmaksuja sekä suun hoidon ja erikoissairaanhoidon (muun muassa Akuutti 24:n) asiakasmaksuja kohtuullistetaan hinnoittelemalla ne neljänneksen asiakasmaksulain ja -asetuksen sallimasta maksimista. Esitys kaatui kannattamattomana.
On tosiasia, että tasasuuret maksut ovat rikkaita suosivia ja pienituloisille yhtä epäoikeudenmukainen kuin arvonlisäverokin. Tyrmätessään esitykseni moni valtuutettu vuodatti krokotiilin kyyneleitä rahojen riittävyydestä, vaikka satojen tuhansien eurojen puoluetukia jaettaessa ei vastaavaa kuultu.
Toinen esitykseni koski asiakasmaksulain ja -asetuksen taloudellisin perustein mahdollistaman asiakasmaksun alennusta ja perimättä jättämistä koskevan tiedottamisen parantamista. Esitin, että tästä mahdollisuudesta tiedotetaan internetissä julkaistujen kotisivujen lisäksi asiakaslaskun yhteydessä.
Vaikka ryhmänjohtajilta tämä ei saanut ymmärrystä, äänestyksessä sitä löytyi 12 muultakin valtuutetulta. Enemmistö eli 56 valtuutettua ilmeisesti pelkäsi, että tieto lisää armahdusmahdollisuuden käyttöä.
Kirjoittaja on aluevaltuutettu (Pro Lahti).