Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Minne menet metsäenergia?

Viime vuodet energiasektorilla on tehty paljon tärkeää työtä kohti hiilineutraalisuutta. Polttoon perustuvissa energiantuotantolaitoksissa on suuntana ollut nimenomaan luopuminen ensisijaisesti kivihiilen käytöstä, ja tässä on onnistuttu hyvin.

Korvaavia energianlähteitä tässä muutoksessa ovat olleet pääosin energiapuu ja turve. Nämä kaksi energiajaetta ovat omavaraisia energianlähteitämme.

Lahti Energia toteutti kokoluokassaan ensimmäisenä energiauudistuksen, jossa kivihiilestä luopuminen toteutui jo 2019. Nämä merkittävät ilmastoteot olivat ratkaisevassa asemassa valittaessa Lahtea 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi.

Keskiviikkona 14. syyskuuta tehdyllä päätöksellä Euroopan parlamentti äänesti kannastaan uusiutuvan energian direktiiviin. Uusiutuvan energian osuus on nostettava 45 prosenttiin kaikessa energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä, ja tämä on hyvä asia.

Isona ongelmana on kuitenkin tulkinta siitä, että primäärinen metsäbiomassa luetaan uusiutuvan energian tavoitteeseen vain, jos tuotanto pysyy vuosien 2017–2022 keskimääräisellä tasolla. Keskiarvosta yli menevää puubiomassaa ei enää lasketa mukaan tavoitteeseen.

Parlamentti myös esittää, että primäärisen puubiomassan osuutta uusiutuvan energian tavoitteesta vähennettäisiin asteittain. Primäärinen metsäbiomassa on selkokielellä sanottuna jakeita, joita tällä hetkellä vauhdilla kasvavassa energianpuunkorjuussa nimenomaan korjataan eli metsistä tulevat rankapuut, kokopuut ja hakkuutähteet.

Metsäteollisuuden tuotannon sivuvirroista saatava sekundäärinen puubiomassa sen sijaan tulee pysymään uusiutuvan energian tavoitteessa ja tuen piirissä jatkossakin.

Tämä primäärisen metsäbiomassan päätös on todella huono, ja toivoa sopii, että siihen saadaan vielä muutos. Vuonna 2000 Suomessa käytettiin 0,79 miljoonaa kuutiota metsästä korjattuja puupolttoaineita ja vuonna 2021 9,43 miljoonaa kuutiota eli noin 18 terawattituntia. Tämä kuvaa hyvin toimialan kasvua, ja kasvu tulee edelleen jatkumaan.

Tässä meneillään olevassa suuressa, koko energiantuotantoa koskevassa, muutoksessa on syytä tehdä kestäviä päätöksiä. Samaan aikaan meidän tulee pitää puoliamme, että emme hyväksy meille vahingollisten ja osin myös väärin perusteltujen esitysten hyväksymistä. Puu on Suomessa uusiutuvaa energiaa, laskien miten päin tahansa.

Kansantaloudenkin kannalta energianpuun korjuu on perusteltua ja ehdottomasti myös metsänhoidon näkökulmasta.

Suomessa on taimikoiden ja nuorten metsien hoitorästejä kertynyt aivan liikaa, ja nimenomaan nuorten metsien hoidon yhteydessä toteutettava energianpuunkorjuu palvelee niin metsien hoitoa kuin energian saatavuuttakin varmistaen samalla metsien tuottavuuden jatkossakin.

Tässä hetkessä on mielestäni myös perusteltua, että energiaturpeestakin voitaisiin avata keskustelu. Meillä tulee olla huoltovarmuusnäkökulmasta riittävä varasto aina käytettävissä. Tämän sota Euroopassa on osoittanut rajulla tavalla.

Kohti hiilineutraalisuutta on ehdottomasti mentävä, mutta polku tulee suunnitella siten, että me teemme päätöksiä, joiden vaikutukset ymmärrämme. Pitkällä aikavälillä tavoitteena energiantuotannossa on tietenkin polttoon perustuvan tuotannon vähentäminen, kun aitoja korvaavia ja kannattavia tuotantomuotoja on olemassa riittävästi.

Omavarainen Suomi tarvitsee leipää ja lämpöä.

Kirjoittaja on metsä- ja bioenergialiiketoiminnan asiantuntija, Hollolan kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä kansanedustajaehdokas (kok).