Hyvinvointialueen talousarvion valmistelussa keskiössä on alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä toimintojen ja palveluiden turvaaminen. Laki edellyttää hyvinvointialueen tekemään järjestöjen kanssa yhteistyötä ja turvaamaan järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä käymään neuvotteluja.
Järjestöavustukset ovat tärkeä osa järjestöjen toimintaedellytystä. Se kuinka tärkeäksi järjestöjen tekemä työ nähdään, todentuu hyvinvointialueen budjetissa. Valinnat ja uskallus ovat päättäjien käsissä.
Juhlapuheissa järjestötoiminnan tärkeyden mainitseminen ei lisää järjestöjen resursseja ja mahdollista merkityksellisen toiminnan toteuttamista. Järjestöt tarvitsevat toimintansa mahdollistamiseksi riittävän rahoituksen.
Järjestöjen rahoitus koostuu monista rahoituslähteistä ja lyhyistä rahoitusjaksoista. Järjestöjen toimintaedellytysten kannalta on merkittävää, että kunnat ja hyvinvointialue avaavat selkeästi, mitä järjestöjä kukin taho avustaa.
Järjestöjen toiminta on välttämätöntä kuntalaisten ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Usein se on sellaista toimintaa, jota kunnat eivät itse pysty toteuttamaan.
Järjestöt toimivat saavutettavasti, matalalla kynnyksellä ja lähellä asukkaita ja turvaavat asukkaiden arkea. Järjestöjen erityisosaaminen, kokemus- ja vertaistoiminta, kehittämis- ja hanketoiminta sekä työllistäminen ja kouluttaminen korvaavat, täydentävät ja rikastuttavat hyvinvointialueen omaa toimintaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen päättäjille toivotaan rohkeutta ja ymmärrystä varata budjetissa järjestöavustuksiin riittävät määrärahat, jotta järjestölähtöistä toimintaa voidaan kattavasti tarjota alueen asukkaille.
Kirjoittaja on Päijät-Hämeen yhdistysfoorumin puheenjohtaja ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja.