Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta: | Poliittisten kokousten hyödyllisyys

Kokouksia järjestetään tuhansista syistä. Osa kokouksista pidetään sääntöjen mukaisina velvoitteina, ja oikeasti niissä ei päätetä mitään. Joissakin kokouksissa tehdään erittäin tärkeitä päätöksiä.

Joskus kokoussarjan pääasian muodostaa hankala päättäminen seuraavasta kokouksesta. Viran puolesta osallistuin 12 vuotta sitten vanhustyöryhmään, jonka en tiedä saaneen aikaan mitään.

Kokous on kehno keino luoda mitään uutta ja innovatiivista, koska kokouskäytännöt ovat jäykkiä. Niin pitääkin, jotta järjestys säilyy ja kokousaika pysyy kohtuullisena. Yli puolentoista tunnin kokouksissa osallistujien keskittyminen herpaantuu.

Kokouksessa ihmiset muodostavat pienen lauman. Se ei johda itseään. Vain johtajat aina johtavat laumaa. Innovatiivisuudelle on ratkaisevaa, vaaliiko johtaja asemaansa vai todellista kehittämistä.

Poliittisissa kokouksissa uutta luovaa toimintaa estää suuri määrä asioita, joiden hoitaminen on silkkaa byrokratiaa.

Aluevaltuustot ja aluehallitukset konttaavat itsensä uuvuksiin välttämättömien hallinnollisten järjestelyjen paineessa. Tutustukaa esityslistoihin! Ymmärrätte.

Kokouksen hyödyllisyys riippuu osallistujien valmistautumisesta.

Luottamishenkilöt ovat valtavan säädöslabyrintin vankilassa. Hyvä johtajakaan ei tilannetta pelasta.

Kokouksen hyödyllisyys riippuu osallistujien valmistautumisesta. Etelä-Suomen Sanomissa 9.10. raportoitiin tilastoja eri luottamushenkilöiden osallistumisesta kokouksiin.

Selvä se, että poissaolevat eivät päätä mitään. Omalta osaltani tosi on, että aluehallituksessa minulla läsnäolo-oikeus, mutta ei oikeutta osallistua päätöksiin.

Monissa kokouksissa on fyysisesti paikalla henkilöitä, jotka ovat henkisesti muualla. He räpläävät puhelimiaan ja seikkailevat tietokoneillaan ihan muualla kuin esityslistan asioissa. Heidän henkistä poissaoloaan ei lehdessä retostella, vaikka he oikeastaan huijaavat nostamalla palkkioita kokoisista, joissa eivät ole henkisesti läsnä.

On syntynyt jännä kokousmuoto, läsnä olevien etäkokous, ihmisten tapaamisen irvikuva.

Vuorovaikutuksen tehostamiseksi ja keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi kannattaa jättää digivehkeet kotiin ja olla itse kunnolla paikalla. Yhteisesti tutkailtavat asiat heijastetaan suurelle näytölle – niin kuin on jo tapana.

Suurin hyöty kokouksesta saataneen, kun sen tuloksena vältetään ison virheen tekeminen. On hyvä muistaa, että enemmistö ei ole aina oikeassa.

Toisten mieliksi äänestäminen tuntuu mukavalta, ja kielteisen suhtautumisen kokeminen ei ole kivaa. Niinpä sopua ja yksituumaisuutta palvotaan, ja siihen painostetaan, vaikka se veisi päätöksen päin puuta.

Laajamittaista prinkkalaa edustaa Suomessa hoitosuhteiden lyhytjänteisyys. Se on hinnakas doktriini, ja sille ei muka voida mitään. Kun parempi malli on olemassa, miksi emme päättäisi toisin?

On myös outoa, että hieno tavoite, palveluiden tuominen ihmisten lähelle, toteutetaan niin, että palvelut keskitetään maksimaalisesti ja viedään mahdollisimman kauas. Konkreettista työsarkaa on näkyvissä.

Kirjoittaja on hämeenkoskelainen erikoislääkäri ja aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja (ps.).