Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 19.10.2022 | Kotiinpäinvetoa koko Itä-Suomen puolesta

Kommentit ja näkemykset siitä, että niin sanottu itärata on kaikin puolin järjetön ja taloudellisesti tuhoon tuomittu hanke, on muualla helppo sivuuttaa Lahden seudun kotiinpäinvetona, koska itäratahan olisi toteutuessaan hyvin vahingollinen hanke täkäläisille rautatieyhteyksille.

Asetelma on kuitenkin kaikkea muuta kuin noin yksioikoinen. Itäradan rakentamatta jättäminen olisi paras vaihtoehto myös itäiselle Suomelle. Yllättävältä kuulostava johtopäätös todistetaan vastaansanomattomalla tavalla Proxion Plan oy:n tekemässä selvityksessä, jossa on vertailtu vaihtoehtoisia idän suunnan raideratkaisuja.

Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen liiton ja Heinolan kaupungin tilaamaa selvitystä esiteltiin viime viikolla järjestetyssä seminaarissa, mutta sen olennaiset tulokset ovat olleet esillä jo aiemmin julkisuudessa.

Pikaisena kertauksena olennaiset havainnot. Itärata kannattaisi jättää rakentamatta ja käyttää rahat sen sijaan Lahden oikoradan parantamiseen, Lahti–Heinola–Mikkeli-radan rakentamiseen ja Karjalan radan nopeudennostoon.

Liian moni on ehtinyt laittaa arvovaltaansa likoon.

Kyseisen hankekokonaisuuden hintalappu olisi alle puolet itäradan kustannusarviosta, mutta se nopeuttaisi huomattavasti enemmän matka-aikoja etenkin Mikkelin ja Kuopion suuntaan. Mikkeliin pääsisi Helsingistä alle puolessatoista tunnissa ja Kuopioonkin noin kolmessa tunnissa.

Eikä tässä vielä kaikki, Helsingin ja Kouvolankin välinen matka-aika lyhenisi 11 minuuttia, kun itäratavaihtoehdossa vastaava säästö olisi 14 minuuttia, eli samaa suuruusluokkaa. Kouvola ei joutuisi luopumaan käytännössä mistään, jos sekin olisi valmis liputtamaan Lahden seudun esittämän vaihtoehdon puolesta.

Tämä on hyvin merkittävä havainto, koska itäratahankkeessahan on ollut pitkälti kyse siitä, että Kouvola on saanut puhuttua muut itäisen Suomen alueet hankkeen taakse. Jopa vastoin tiettyjen kaupunkien omaa etua, mistä Mikkeli ja Kuopio ovat selvimpiä esimerkkejä. Viime aikoina tähän onkin onneksi jo havahduttu ainakin Mikkelin päättäjien keskuudessa.

Asiassa ei pitäisikään olla mitään epäselvää, jos päätöksenteko perustuisi vain kylmiin faktoihin.

Ongelmana on, että liian moni poliitikko ja virkamies on ehtinyt laittaa arvovaltaansa likoon itäratahankkeen puolesta. Asiat ovat edenneet jo niin pitkälle, että radan suunnittelua valmisteleva hankeyhtiö on perustettu. Hankkeilla on paha tapa vyöryä eteenpäin omalla painollaan, kun ne on kerran tuupattu liikkeelle. Kynnys kerran tehdyn päätöksen pyörtämiseen on korkealla.

Lahden seudun lobbareiden onkin nyt onnistuttava kumoamaan ihmisten korvien välissä luutuneita käsityksiä, jotta idän suunnan ratalinjauksista saadaan mahdollisimman pian aikaiseksi uudet päätökset. Muussa tapauksessa ollaan päivä päivältä lähempänä tilannetta, jossa hankkeen jatkoa perustellaan sillä, että sen valmisteluun on ehditty jo käyttää niin paljon aikaa ja rahaa.

Kaikista esteistä huolimatta Lahden seudun on syytä uskoa asiaansa, koska tarjottu vaihtoehto on paras kaikkien suomalaisten veronmaksajien, myös itäsuomalaisten kannalta. Sen puolesta puhuminen on jotain ihan muuta kuin perinteistä aluepolitiikkaa ja kotiinpäinvetämistä.