Metsiin liittyvä päätöksenteko on tärkeää ja on aina kuulunut meidän kansallisen itsemääräämisemme piiriin. Nyt se on uhattuna. EU:ssa on meneillään useita suoraan metsiin liittyviä, eri vaiheessa valmisteilla olevia, asiakokonaisuuksia. Yksi keskeisimmistä on EU:n komission ehdotus luonnon ennallistamisasetukseksi.
EU-komissio on tehnyt luontokadon torjumiseksi esityksen, jonka keskeinen osa on luonnon ennallistaminen siten, että Suomen maa-alueiden ennallistamistavoite olisi 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja tavoite kasvaa jatkossa vielä merkittävästi.
On käsittämätöntä, että Suomen hallitus kannattaa luonnon ennallistamisen ohjelman tavoitteita. Hintalappu hankkeelle on arviolta noin miljardi euroa vuodessa. Suomen hinta olisi myös EU-maiden keskiarvotasoon nähden moninkertainen. Ruotsin valtiopäivät ilmoitti elokuussa jyrkästi, että he eivät hyväksy tätä EU-komission esitystä.
Itse aloitin metsälliset opinnot vuonna 1995. Jo silloin opetukseen kuului keskeisenä osana luonnonläheinen metsänhoito sisältäen metsien monimuotoisuuden huomioimisen ja arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisen. Tämän jälkeen asioita on viety paljon eteenpäin, ja kaikki Suomen metsäammattilaiset ovat saaneet huippukoulutuksen asioihin.
Talousmetsien luonnonhoito on erinomaisella tasolla. Myös metsälaki ohjaa erityisen tärkeät luontokohteet hakkuiden ulkopuolelle. Lisäksi metsien sertifiointi ohjaa metsienkäyttöä. Metsienkäsittelytavat ovat myös viime vuosina merkittävästi monipuolistuneet ja kehittyneet.
Suomessa noin 90 prosenttia metsistä on PEFC-sertifioituja. Tämä varmistaa sen, että metsiä hoidetaan kestävästi. Nyt käyttöön otettavat uudet PEFC-standardit tulevat edistämään luonnon monimuotoisuuden piirteitä entisestään ja varmistavat samalla metsien hiilensidontaa ja varastointia. Suomi on tässäkin kärkimaa.
Suomessa on melkein puolet koko Euroopan tiukasti suojeltujen eli hakkuiden ulkopuolelle rajattujen metsien pinta-alasta. Sen lisäksi on merkittävä määrä vapaaehtoisesti suojeltuja metsäalueita.
Suomessa on hoidettu metsähiilinieluja erittäin vastuullisesti. Hakkuut ovat vuosittain noin 73 miljoonaa kuutiota, ja hoidetut metsämme kasvavat noin 103 miljoonaa kuutiota vuosittain.
Maailman kehittyneimmät ja uudistuskykyisimmät metsäyhtiöt ovat Suomessa. Puusta tehdään jatkossa yhä enemmän sahatavaran, paperin ja sellun lisäksi monia suurimmalle osalle tuntemattomia tuotteita.
Harva esimerkiksi tietää, että puusta saatava ligniini soveltuu esimerkiksi sähköauton akun uusiutuvaksi anodimateriaaliksi tai että nanosellusta tehdyllä kasvualustalla voidaan kasvattaa syöpäpotilaan omia soluja, jotka voidaan antaa takaisin potilaalle. Tämä EU:n ennallistamisasetus tuhoaa pahimmillaan metsäyhtiöiden kehitys- ja toimintaedellytykset Suomessa.
Vientituloistamme noin 20 prosenttia ja Suomessa käytettävästä energiasta noin 30 prosenttia tulee metsästä. Yksityisiä metsänomistajia on Suomessa noin 600 000, ja noin 60 prosenttia metsämaasta on heidän omistuksessaan. Vuonna 2021 metsänomistajien puukaupoista saamat tulot olivat 2,33 miljardia euroa.
Mikäli EU alkaa ohjata meidän metsiimme liittyvää päätöksentekoa, kuten nyt todella vaarana on, tuhoamme meidän hyvinvointivaltiomme perustaa ja samalla annamme avaimet kajota yksityisomistuksen suojaan.
Suomessa osataan huolehtia metsien taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä ilman ulkopuolista ohjausta. Päätöksenteon pitää pysyä omissa käsissämme.
Nojaamme jo vahvaan tieteelliseen tutkimukseen ja ymmärrykseen metsistä ja luonnosta päätettäessä. EU:lla on monia merkityksellisiä asioita päätettävänään, mutta tämä kokonaisuus ei todellakaan sinne kuulu.
Kirjoittaja on hollolalainen metsäalan asiantuntija ja eduskuntavaaliehdokas (kok.).