Professori Timo Pukkala selvitti televisiossa valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia: ”Suomen metsien kasvu on vähentynyt viime vuonna.” Minä en usko kasvun vähenemiseen.
Olin metsäharjoittelijana Metsäntutkimuslaitoksella (Luonnonvarakeskuksen edeltäjä) mittaamassa kasvu- ja tuottotaulukoita varten koealoja Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa yhden kesän. Teimme noin sata koealaa.
Kasvukairan lastuista näkyi selvästi eri vuosien kasvut. Niissä oli vaihteluja. Kylmä ja kuiva kesä hidastaa kasvua. Kuusessa on sama neulanen 4–5 vuotta ja männyllä 2–3 vuotta, joten yhden vuoden kasvuun ei pidä ylireagoida. Vasta viiden vuoden kuluttua nähdään, mikä on kasvun trendi.
Valtakunnan metsien linjoittaisen arvioinnin mukaan Suomen metsien tilavuus oli 1 538 miljoonaa kuutiota vuosina 1951–1953 ja vuosien 2014–2016 inventoinnin mukaan 2 464 miljoonaa kuutiota. Lisäystä 926 miljoonaa kuutiota.
Puusto on myös järeytynyt.
Samanaikaisesti hakkuut olivat lisääntyneet. Kokonaispoistuma oli vuosina 2015–2020 keskimäärin 83 miljoonaa kuutiota / vuosi. Hakkuut vuotuisesta nettokasvusta olivat 80 prosenttia.
Olin Itä-Hämeen piirimetsälautakunnan palveluksessa MH Jonni Keskikievarin jäätyä eläkkeelle laatimassa ja kehittämässä alueellista metsäsuunnittelua ja metsänomistajien yhteistyötä vuodesta 1976 alkaen. Opastin Itä-Hämeen piirimetsälautakunnan uudet suunnittelijat maastotöihin. Oppilaita oli myös Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta sekä Mustialan maatalousopiston agrologiopiskelijoita.
Professori Simo Poso opetti teorian Helsingin yliopistossa. Uudet ilmakuvat olivat erinomainen apu alueellisessa metsäsuunnittelussa. Tein noin 20 aluesuunnittelijan maastotöiden ja valtakunnallisen metsien linjoittaisen inventoinnin koealojen tulosten yhteenvedoista seurantaa 20 kunnan alueelta Päijät-Hämeestä ja osittain Kanta-Hämeestä, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Aluesuunnitelmat tehtiin metsikkökuviokohtaisesti.
Valtakunnan metsien inventoinnin ja aluesuunnitelmien tulokset olivat yhtenevät. Luotan eri menetelmien oikeellisuuteen. Nykyisin on tarkennettu menetelmä valtakunnan metsien inventoinnissa. Vasta toiskertaisessa inventoinnissa nähdään metsän kasvu, onko se vähentynyt tai lisääntynyt. Viime vuoden kasvu oli luotettavammalla arvioimismenetelmällä tehty, taustoittaa johtava tutkija, professori Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.
Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan metsien kasvu on ylittänyt poistuman 1970-luvun alusta lähtien. Puuston määrä Suomen metsissä on kasvanut 50 vuotta. Puuston määrä on 1,7-kertainen 1920-lukuun verrattuna. Puusto on myös järeytynyt. Ennen naiset pelkäsivät metsien loppumista ja nyt luonnonsuojelijat.
Kiittäkäämme Suomen metsäammattilaisia ja metsänomistajia erinomaisesta Suomen metsien tilasta, hyvästä kasvusta ja hiilinielun lisääntymisestä.
Kirjoittaja on asikkalalainen metsätalousneuvos.