Kunnanjohtajat kautta maan päivittelevät vuodenvaihteessa toteutuvan sote-uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. Kokonaisuus näyttää siltä, että kunnilta poistuu enemmän tuloja kuin menoja, joten yhä useamman kunnanviraston kulmahuoneessa eletään lähivuosina kriisitunnelmissa.
Uudistus ei kuitenkaan kohtele kaikkia kuntia ja kaupunkiseutuja täysin samalla tavalla, vaikka äkkiseltään voisi niin luulla. Otetaanhan kaikilta kunnilta pois nykyisestä veroprosentista 12,64 prosenttiyksikköä.
Ongelmana on, että kuntien valtionosuuksia leikataan sillä perusteella, miten kaikkien Suomen kuntien sote-menot ovat keskimäärin kasvaneet vuosina 2020–2022. Mitä suurempaa kasvu on ollut, sitä isommat leikkaukset. Ja vastaavasti säästäväisyydestä palkitaan pienemmillä leikkauksilla.
Järjestelyn ideana on ollut kannustaa kuntia huolehtimaan sote-palveluiden tehokkuudesta ennen kuin palvelut siirtyvät valtion rahoitettavaksi.
Uudistus koettelee yleistä oikeustajua.
Leikkurin tarkka suuruus selviää tuonnempana, mutta yksi asia tiedetään jo nyt. Muualla Suomessa menojen kasvu on ollut nopeampaa kuin Päijät-Hämeessä.
Uudistukseen liittyvä laskentakaava tarkoittaa siis sitä, että Päijät-Häme joutuu käytännössä maksamaan muiden alueiden löperöstä taloudenpidosta. Jos koko maassa olisi hoidettu sote-toimintaa yhtä tehokkaasti kuin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella, olisi kunnille tuleva valtionosuuksien leikkaus pienempi.
Ongelma ei koske vain täkäläisiä kuntia. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä tehdyistä säästöistä tavallaan myös rangaistaan tulevaa hyvinvointialuetta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on saamassa asukasta kohden rahoitusta noin 4 069 euroa, mikä on hieman vähemmän kuin yhtä mannersuomalaista kohden osoitettu rahoitus 4 081 euroa. Luvut ovat ristiriitaisia, koska paikallinen väestörakenne huomioiden sote-palveluiden tarve ei todellakaan ole täällä keskimääräistä vähäisempää.
Tässäkin on taustalla uudistuksessa käytettävät monimutkaiset laskentakaavat. Alueelle tulevaa summaa pienentää se, että sote-menot ovat olleet pienemmät kuin Manner-Suomessa keskimäärin.
Vaikuttaakin pahasti siltä, että vuonna 2017 perustetussa hyvinvointiyhtymässä tehdyt säästöt ovat kääntymässä yleistä oikeustajua loukkaavalla tavalla seutuamme vastaan. Edelläkävijää rangaistaan talouden tasapainottamisesta.
Jälkiviisaasti on nyt helppo nähdä, että alueen kokonaishyvinvoinnin kannalta olisi voinut olla hyvä idea työntää suruttomammin rahaa hyvinvointiyhtymään.
Eikä tässä vielä kaikki. Lisää mustia pilviä tulee esityksestä, jonka mukaan yliopistosairaaloille siirrettäisiin rahoitusta muilta hyvinvointialueilta. Esitys pienentäisi paikallisen hyvinvointialueen rahoitusta 11,2 miljoonalla eurolla vuodesta 2024. Esitys on vähintäänkin erikoinen, koska yliopistosairaalat laskuttavat antamastaan vaativasta erikoissairaanhoidosta täysimääräisesti.
Nykyiset ja tulevat kansanedustajat, teillä on valtava työmaa edessä, jotta tämän alueen asukkaat eivät joudu moninkertaisen oikeusmurhan uhreiksi.