Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta: | Koulutuksen kunnianpalautuksen aika on nyt

Suomi loisti vuosituhannen alussa Pisa-tutkimusten vertailussa. Tutkimustulokset yllättivät meidät täysin. Sitten alkoi tapahtua.

Tehtiin vääriä päätöksiä, mitkä näkyivät vuoden 2018 romahtaneissa Pisa-tuloksissa. Koulutuksen korkeaa tasoa pidettiin itsestäänselvyytenä ja Sipilän hallitus leikkasi koulutuksesta lähes 700 miljoonaa.

Ammattilaisten panosta kehitystyöhön vähennettiin. Ihmiset, jotka eivät ole päivääkään opettaneet, alkoivat säätää koulun arjessa. Seurauksena opetus pirstaloitui ja asenteet koulua sekä oppimista kohtaan laskivat. Lapsia jätettiin selviämään ilman opetusta, koska itseohjaavuuteen tuli kannustaa.

Samaan aikaan yhteiskunnassa erot perheiden tilanteissa kasvoivat ja digitaalinen maailma alkoi syrjäyttää lukuharrastusta sekä nakertaa pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Monet kokeneet opettajat kokivat vuonna 2014 uuden opetussuunnitelman äärellä, etteivät taida osata opettaa enää ollenkaan. Yhä enemmän opetukselta aikaa alkoi viemään oppilashuollolliset asiat, lomakkeiden täyttämiset ja tunne, ettei pystytä tarjoamaan riittävää tukea oppilaille.

Mielen-terveys-ongelmat ovat räjähtäneet käsiin.

Ensi vuonna useissa kunnissa leikataan sivistyksestä, kun kaiken järjen mukaan nyt pitäisi lisätä kasvatuksen ja opetuksen määrärahoja. Lasten yksinäisyys on lisääntynyt. Syrjäytyneitä nuoria on enemmän kuin koskaan, ja mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin.

Osalla peruskoululaisista ei ole valmiuksia jatkaa edes toiselle asteelle. Koulutusjärjestelmän kehittämisen pysähtyminen uhkaa jo tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotasoa.

On asia erikseen, jos päätetään, ettei enää panosteta koulutuksen laatuun ja tekeminen sopeutetaan vajavaisiin resursseihin. Tämä on sanottava myös rehellisesti ääneen.

Opettajat lupaavat huoltajille ja oppilaalle, että opetusta eriytetään ja tukea lapsille annetaan. Perheet ja lapset uskovat ja luottavat kouluun.

Varsinkin aineenopettajat tajuavat, että tukea ei pystytä antamaan. Edes opettajan oma koulutus ei välttämättä riitä opettamaan erityisen tuen oppilasta. Hyvällä moraalilla varustettua opettajaa tällainen älyllinen epärehellisyys uuvuttaa, ja moni on vaihtanut tuskastuneena alaa.

Nyt on koulutuksen kunnian palauttamisen aika. Laadukas koulutus ja osaaminen ovat tie yksilön ja yhteiskunnan menestykseen. Emme voi odotella mahdollista talouskasvua ja vasta sitten ryhtyä panostamaan koulutukseen. Talouskasvua ei tule, jos meiltä loppuvat osaavat työntekijät.

Meidän kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten on otettava johtajuus ja ohjat takaisin omiin käsiimme.

Meidän tulee määritellä, miten esimerkiksi inkluusio toteutuu parhaiten ja millaisesta tuesta oppilaat hyötyvät. Meidän on kerrottava, miten koulutusjärjestelmää tulee kehittää ja miten valuviat korjataan.

Kirjoittaja on KT, luokanopettaja, englannin aineenopettaja, montessoriohjaaja, Lahden kaupunginvaltuutettu, Lahden sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas (sd.).