Uimahalli on Hollolan eniten käytetty palvelu liikuntapalveluissa. Vuonna 2019 hallin käyttäjämäärä oli noin 140 000 asiakasta. Hollolan kunnan nettisivuilla kerrottiin 3.6.2021, että uimahallia laajennetaan ja vanha osa peruskorjataan. Miksi Hollolan kunnanvaltuusto kumosi aikaisemmin tehdyn päätöksen peruskorjauksesta ja laajennuksesta ja päätti (kokouksessaan 14.11.2022), että halliin tehdään vain peruskorjaus?
”Pekka Helin (uimahallin suunnittelukilpailun toinen voittajista) on tehnyt pitkän, näkyvän ja arvostetun uran, mikä osaltaan puoltaa rakennuksen suojelullisia arvoja arkkitehdin perintönä. Koska 1986 valmistunut halli on edelleen suosittu ja toimiva, se kannattaa korjata. Toisaalta nykyisille käyttäjämäärille liian pientä hallia voi luontevasti laajentaa esimerkiksi uudella siivellä rakennuksen pohjoispuolelle siten, ettei vanhan rakennuksen julkisivuihin tarvitse puuttua.
Pekka Helin suhtautuu myönteisesti uimahallin laajentamiseen. Hän suosittaa erillisen lisärakennuksen rakentamista ja nykyisen kunnostamista. Näiden välille pitää saada sujuva yhteys.
Pukuhuonetilaa voitaisiin saada lisää nykyisten nuorisotilojen kohdalle. Halli uusine altaineen voisi laajentua rinteen puolelle, kenties maan alle hienovaraisesti upottamalla. Luonnollisesti myös energiatekniset ratkaisut pitää saattaa ajantasaisiksi.” (Hollolan uimahallin rakennushistoriaselvitys 2020)
Tämänhetkinen arvio hallin peruskorjauksesta on 15,1 miljoonaa euroa, peruskorjaus laajennuksineen 20,9 miljoonaa euroa. Jos hankkeen aloitus siirtyy eteenpäin, kustannukset edelleen nousevat. Jos tehdään pelkkä peruskorjaus, uimahallin käyttökatko tulee olemaan vähintään kaksi vuotta.
Jos taas tehdään ensin laajennus ja sen jälkeen peruskorjaus, mahdollinen käyttökatko jää selvästi lyhyemmäksi. Onko kukaan päättäjistä miettinyt, mitä tapahtuu pitkän käyttökatkon aikana uimahallia ja sen liikuntatiloja käyttäville kuntoutujille, senioriliikkujille, koululaisille, kuntoilijoille, himouimareille ja vesijuoksijoille?
Rahoitukseen kunta voisi ottaa 21 miljoonan euron lainan esimerkiksi 21 vuodeksi kiinteällä 5 prosentin korolla, jolloin lainanhoitoon tarvitaan vuositasolla noin 1,6–2 miljoonaa euroa (riippuen maksuohjelmasta).
Kunnan vuosikate on ollut vuosina 2019–2021 7,55 / 23,7 / 17,3 miljoonaa euroa ja vuotuiset poistot ja arvonalennukset vastaavina vuosina -1,4 / 14,2 / 8,3 miljoonaa euroa, joten lainan hoitoon varat riittävät.
Kunnan lainakanta on ollut vuosina 2019–2021 40,5 / 45,4/ 37,3 miljoonaa euroa eli 1 729 / 1 954 / 1 617 euroa per asukas ja konsernilainat 2 525/2 683/2 574 per asukas sekä kunnan lainat + vuokravastuut (21 miljoonaa euroa) noin 58 miljoonaa euroa / 2 509 per asukas eli varsin maltillista tasoa. Lainanhoitokate 2,1 on hyvää tasoa.
Otettava laina lisäisi kunnan velkaa noin 915 euroa per asukas. Mikäli kunnan omistama uusi sote-keskus saadaan myytyä (17 miljoonaa euroa?), niin lainakantaa voidaan lyhentää merkittävästi.
Kunnan keskeinen tehtävä on kuntalain mukaan edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kunnan asukasmäärä oli 23 087 eli se väheni viime vuoden aikana yhteensä 164 henkilöllä.
Hyväksytäänkö kunnassa muuttotappiollinen tie, jolloin ei lisätilaakaan uimahalliin tarvita vai löytyykö täältä toivoa paremmasta huomisesta, jossa uimahallin laajennusosa ja myöhemmin vanhan osan saneerauksen nähtäisiin lisäävän omalta osaltaan vetovoimaa kuntaa kohtaan? Vesileikit jatkukoot katkeamattomina.
Kirjoittaja on hollolalainen.