Liikunta kaikissa muodoissaan on terveys- ja talousteko. Yhteiskunnallisesti kansalaisten säännöllinen liikunta vaikuttaa sairauspoissaoloihin, ja UKK-instituutin tietojen mukaan liikkuminen on yhteydessä suurempiin verotuloihin ja vähäisempiin maksettujen etuuksien määrään.
Liikkumattomuus taas aiheuttaa vuosittain 1,4 miljardin euron suuruiset kansansairauksien kustannukset Suomessa. Vastaavasti paikallaanolosta aiheutuu 1,6 miljardin euron kustannukset. UKK tietojen mukaan suomalaisista 76 prosenttia liikkuu liian vähän ja 83 prosenttia on liikaa paikallaan.
Nyt on myös tarjolla tuoretta tietoa liikkumattomuuden suorista ja epäsuorista kustannuksista kun UKK-instituutti julkaisi 28. marraskuuta sivuillaan liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskurin. Laskuri näyttää liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamat kansansairauksien kustannukset koko Suomessa sekä hyvinvointialueittain ja kunnittain.
Laskuri auttaa myös arvioimaan liikkumisen edistämistoimien kustannussäästöjä. Esimerkkeinä Päijät-Hämeen kunnista muun muassa Lahden liikkumattomuuden kustannukset: 33 979 000 ja paikallaanolon 37 193 000 euroa / vuosi, Hollolan vastaavat luvut ovat 6 099 000 euroa ja 6 486 000 euroa / vuosi ja Orimattilan 4 514 000 euroa ja 4 951 000 euroa / vuosi.
Tätä laskuria voi hyödyntää maakunnallisesti ja tutkia miten eri kunnissa tehty hyvinvointityö näkyy tuloksissa.
Hyvinvointialueet aloittavat vuodenvaihteessa toimintansa. Hyvinvointialue on nimenä hiukan harhaanjohtava, koska hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja pelastustoimintaa, ja suurin osa palveluista on niin sanottua korjaavaa toimintaa.
Hyvinvointityö, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, jää edelleen kuntien perustehtäväksi. Kuntien päättäjien on syytä oivaltaa tämä tärkeä työnjako.
Kun hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta soten järjestämiseen, on kunnissa huolehdittava edelleen tehokkaasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (hyte). Kuntien tehtävänä on asettaa terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet, määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja osoittaa ne kuntakohtaisilla hyvinvointi- ja terveysosoittimilla.
Hyvinvointia ja terveyttä voidaan kunnissa edistää monin tavoin ja kaikilla toimialoilla. Systemaattinen liikuntaan kannustaminen ja investoinnit kunnissa ovat tärkeitä, mutta oleellista on myös yksittäisen kuntalaisen asenne, tiedot, taidot ja toiminta.
Itsestään ja hyvinvoinnistaan huolehtiminen muun muassa liikunnan avulla on teko, joka lisää vuosia elämään ja elämää vuosiin. Lisäksi liikunnan harrastaminen on todistetusti myös yhteiskunnallinen talous- ja ympäristöteko.
Kirjoittaja on Päijät-Soten hallituksen pj ja Lahden hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan vpj. (kok.).