Vuodenvaihteessa aloittaneet hyvinvointialueet ovat brändänneet palveluitaan erilaisilla lisänimillä. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan tämä voi sekoittaa kansalaisia (Helsingin Sanomat 13.1.). Ainakin seitsemän 21 hyvinvointialueesta on ottanut käyttöön oheis- tai brändinimen, jota ne käyttävät viestinnässään.
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut oli vielä ennen vuodenvaihdetta Essote, nyt Etelä-Savon hyvinvointialueen käynnistymisen myötä hyvinvointialueen brändinimi on Eloisa. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on puolestaan Oma Häme ja Pohjois-Pohjanmaan Pohde. Uusina niminä nämä eivät varmuudella avaudu yksiselitteisesti kaikille kansalaisille.
Suomen ja ruotsin kielen lautakuntien mukaan hyvinvointialueista kannattaisi käyttää niiden virallisia nimiä, vaikka ne ovatkin esimerkiksi lehtikirjoituksissa pitkiä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen viestintäväki suosittelee käyttämään hyvinvointialueesta sen perusnimeä, Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Arkipuheessa sekin voi tosin sekoittua helposti Päijät-Sote-brändiin, jonka alla toimivat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut.
Päijät-Hämeen Hyvinvointialueen osaksi siirtynyt Päijät-Hämeen pelastuslaitos jatkaa uudessa organisaatiossa vanhalla tutulla nimellään. Hyvä niin.
Brändäysinnossa on syytä muistaa, että viranomaisen tai julkisen palvelun nimestä pitää selvitä heti ja yksiselitteisesti, mitä sillä tarkoitetaan. Erityisen tärkeää tämä on kansalaisten kannalta kriittisten sote-palvelujen ja pelastustoimen kohdalla.
Tässä mielessä päät ovat pysyneet viileinä itäisellä Uudellamaalla, jossa uuden hyvinvointialueen nimi on yksiselitteisesti Itä-Uudenmaan hyvinvointialue. Tämä uusi organisaatio tuottaa palvelut muun muassa myrskyläläläisille ja pukkilalaisille.
Sote-uudistuksen myötä on käynyt myös niin, että sellaiset tutut sanat kuin terveysasema tai terveyskeskus ovat alkaneet hävitä käytöstä. Syynä on se, että sosiaali- ja terveyspalveluja on keskitetty saman katon alle. Uusi ja yleistynyt nimi on sote-keskus. Se on onneksi melko yksiselitteinen sana.