Vanhusten sairaalahoidoista suuri osa liittyy lääkehoidon ongelmiin. Inhimillisten seurauksien lisäksi kyseessä on satojen miljoonien eurojen kustannus yhteiskunnalle.
Yksi syy lääkehaittoihin on digihurma. Reseptilääkkeiden määrääminen ja uusiminen ovat retuperällä, koska reseptikeskuksen tietojärjestelmä toimii huonosti. Lääkärit ovat siitä valittaneet, mutta tilannetta ei korjata.
Olen käytännön lääkärinä keräillyt henkilökohtaisia ennätyksiä potilaiden lääkelistojen virheiden etsinnässä. Ennätykseni Päijät-Hämeen keskussairaalassa oli 35 virhettä potilaan lääkityksessä. Kouvolassa 2021 avohoidon potilaan tiedoissa oli 47 lääkettä, joita hän ei todellisuudessa käyttänyt! Vastaanottokäynnillä en ehtinyt muuta tehdä kuin yrittää saada jotain tolkkua hänen lääkehoitoonsa.
Tavallista on, että potilaalla on useita ristiriitaisia lääkelistoja. Hänen omansa, kotihoidon käyttämä ja terveyskeskuksen lista. Ja mikään ei pidä paikkaansa.
Vastikään yhden henkilön lääkehoito ei tuottanut toivottua vaikutusta, ja sitä ihmeteltiin. Lääkevirheiden tavallinen syy on lääkepakkausten ja annosten sekaantuminen, kun potilas pitää lääkepurkkejaan piirongin päällä tai ikkunalaudalla. Yleisempää on lääkkeen unohtaminen.
Tässä tapauksessa potilas käytti dosettia ja hallitsi mutkikkaan lääkehoitonsa esimerkillisesti. Ryhdyimme salapoliiseiksi ja löysimme syyllisen. Potilas oli äskettäin saanut lääkäriltä ajantasaiset reseptit ja niillä määrätyt lääkkeet. Hän oli saanut myös hoitopaikasta tulostetun, oikean lääkelistan. Sen mukaan hän jakoi tabletit dosettiin. Esimerkillistä! Pieleen meni.
Tutkimme potilaan saamat paperitulosteet. Kaikki kunnossa. Tarkistimme uudet lääkepakkaukset. Jopa tärppäsi. Yhden lääkkeen tabletin vahvuus piti olla 100 mg. Sellainen resepti olikin tiedostossa. Apteekki oli toimittanut 25 mg:n tabletteja. Kun potilas otti niitä oikean(!) ohjeen mukaan yhden päivässä, lääkkeen määrä väheni neljännekseen. Hoidon hyöty romahti.
Kenen on syy? Ensin epäilin, että reseptin uusinut lääkäri oli tehnyt virheen. Ei ollut. Hän toimi oikein. Entä apteekki? Se oli asiallisesti toimittanut lääkkeen tiedostossa olleen reseptin mukaan. Kyseinen resepti lääkevahvuuksineen ja annosteluohjeineen oli ollut ajan tasalla puoli vuotta sitten, mutta ei enää.
Syyllinen oli digijärjestelmä, joka suosii virheitä. Tässä tapauksessa virheen etsintää helpotti potilaan voinnissaan toteama muutos. Mutta monen muun lääkkeen käytössä vaikutusta ei voi huomata mitenkään, esimerkiksi korkean kolesterolin hoidossa.
Lääkehoidon virheitä syntyy Suomessa jokaisena päivänä. Seuraukset ovat kirjavia. Esimerkiksi luullaan, että lääke ei vaikuta ja muutetaan annoksia turhaan. Ihmetellään. Tutkitaan potilaan outoja oireita, eikä tajuta, että ne johtuvat lääkityksen virheistä. Hoitavat henkilöt tekevät paljon tuottamatonta työtä, jota ei tarvittaisi ollenkaan, jos järjestelmä toimisi kunnolla.
Aluejohtaja Petri Virolainen on esittänyt toimintojen kehittämistä ratkaisuksi kustannusten karkaamiseen. Lääkehoidon täsmentämisestä löytyy mahdollisuuksia, joita käytettäessä ei tarvitse säästää mistään.
Vastuullisten poliitikkojen tulisi käyttää vaikutusvaltaansa digijärjestelmien haittojen poistamiseksi. Tavoite on syytä kirjata hyvinvointialueen strategiaan.
Kirjoittaja on hämeenkoskelainen yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri sekä aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja (ps.).