Punavihreä hallitus on pian istunut nelivuotiskautensa, ja ihmisten arkeen eniten tänä aikana on vaikuttanut energiakustannusten nousu. Hallitus on itsepäisesti pitänyt kiinni vihreästä siirtymästä ja hiilineutraalisuustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä, mikä on vaikuttanut kustannusten kasvuun Suomessa.
Hallitus ei voi paeta vastuutaan, vaikka se mielellään vierittääkin hintojen korotukset verisen sodan aloittaneen Putinin syyksi. Hinnat olivat kuitenkin räjähdysmäisessä nousussa jo ennen kuin Ukrainan sodasta oli tietoakaan.
Välillisesti energian hinta vaikuttaa myös kaikkeen muuhun. Polttoaineen litrahinta on pyörinyt 2 euron molemmilla puolilla ja jakeluvelvoitteella on siinä suuri merkitys. Sen lisäksi, että polttoainehinnat kurittavat autoilijoita, on muistettava, että 90 prosenttia tavaratonneista liikkuu edelleen teitä pitkin kumipyörillä.
Ja koska suuret kauppaketjut eivät ole valmiita leikkaamaan omasta siivustaan, siirtyvät kohonneet logistiikkakustannukset tuotteisiin kaupoissa. Viime vuonna moni oli myös kuristumassa sähkölaskuunsa, kun pörssisähkön hinta kävi jopa 86 sentissä kilowattitunnilta. Inflaatio laukkaa yli 9 prosentissa ja kansalaisten ostovoima kärsii.
Myös monien yritysten toimintamahdollisuudet kapenevat. Erinomaisena esimerkkinä toimii minuun yhteyttä ottanut henkilö, joka kertoi yrityksensä sähkölaskun nousseen siten, että marras–joulukuussa 2020 se oli 3 700 euroa, samana ajankohtana vuonna 2021 jo 6 200 euroa ja marras–joulukuussa 2022 miltei 12 000 euroa. Sota Ukrainassa toki nosti hintoja, mutta olettaa voi, että nousua olisi tapahtunut, vaikka Venäjä ei olisi hyökkäystä koskaan aloittanutkaan.
Perussuomalaiset esittävätkin sinivalkoista siirtymää, joka vetää kotiinpäin eikä ole siitä häpeissään.
Hiilineutraalisuustavoite on asetettava samaan vuoteen 2050 kuin muissakin EU-maissa. Omavaraisuutta ja huoltovarmuutta on vahvistettava sekä teollisuuden kytköksiä ulkomaille purettava, erityisesti Kiinaan, jonka ihmisoikeustilanne ja ympäristöpolitiikka ovat menossa vastakkaiseen suuntaan kuin länsimaissa. Suomalainen tehtaanpiippu on ekoteko, joka merkitsee työtä, yrittämistä ja hyvinvointia kansalle.
Energiapolitiikan keskiössä on verotus. Nykyisellä päästökauppamallilla sekä energiaverojen korkealla tasolla teollisuus on karkotettu halvempien kustannusten maihin, joissa ympäristöllekään ei anneta samanlaista painoarvoa. On aika tuoda yritykset takaisin laskemalla veroja ja asettamalla hiilitullit EU:n ulkopuolisille tuotteille.
Tämä vaatii niin kansallista kuin kansainvälistäkin vaikuttamista, mutta sitä ei tapahdu ilman, että Perussuomalaiset ovat hallituksessa. Jos hallituksessa jatkavat puolueet, joille oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista, ei muutosta ole näköpiirissä.
Kirjoittaja on hollolalainen kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas (ps.).