Olemme viime viikkoina päivitelleet Päijät-Hämeessä ratahankkeiden mielekkyyttä ja niiden vaikutusta maakuntaamme. Olen vakuuttunut, että uusi eduskunta tulee hautaamaan hölmöt hankkeet, mutta sain viime viikolla sähköpostiini Uudenmaan ely-keskukselta Väyläviraston laatiman maanteiden toiminnallisten luokkien muutostarpeita koskevan selvityksen. Se on kuin märkä rätti päijäthämäläisten kasvoihin.
Yksi selvityksessä tikun nokkaan noussut kohde on valtatie 24 Lahdesta Jämsään. Ehdotuksen mukaan tie on muuttumassa valtatiestä kantatiestatukselle. Se on subjektiivisesti Lahden pohjoispuolella asuville päijäthämäläisille myrkkyä ja koko maakunnalle takaisku.
Kantatien tehtävä on palvella maakunnallista liikennettä, kun valtatie toimii valtakunnallisen liikenteen väylänä. On luonnollista, että kantatiemuutoksella on merkitys tieosuuden kehittämiseen ja kunnossapitoon.
Nyt on vaikuttamisen aika.
Väyläviraston liikennejärjestelmäsuunnittelija rauhoittelee huolestuneita (ESS 23.2.), että mahdollisella muutoksella ei pitäisi olla vaikutusta tien käyttäjiin. Painotus sanalla pitäisi. En usko Väylävirastoon. Miksi muutosta tehdään, jos sillä ei ole vaikutusta?
Tiedän kokemuksesta, että asia ei ole näin. Ollessani eduskunnassa ja siellä liikenne- ja viestintävaliokunnassa opin tuntemaan, miten prosessit etenevät. Ei valtatietä muuteta kantatieksi vain nimenmuutoksen vuoksi.
Vertailut Länsiväylään ja Kehä 1:seen tai 3:seen ovat typeriä. Puhutaan ihan eri asioista. On aivan selvää, että tiukkoina taloudellisina aikoina budjettivarat ohjautuvat kehittämisen osalta valtakunnallisille valtateille, eivätkä ”maakunnallisille” kantateille.
Valtatie 24 on merkittävä väylä Päijät-Hämeen läntisiin pohjoisosiin sekä tuhansien vapaa-ajan asukkaiden viikoittainen ajoreitti. Sen sijaan, että insinöörit Uudenmaan konttoreis‑sa suunnittelevat Lahti–Asikkala–Padasjoki-tien heikennystä, pitäisi kaikki voimavarat kohdistaa tieosuuden kehittämiseen.
Ensimmäisessä vaiheessa pitäisi muuttaa varaus käytännöksi eli nelikaistaistaa tieosuus Holmasta Kukkilaan ja Kalliolaan sekä seuraavassa vaiheessa parantaa liittymien turvallisuutta lisäämällä kääntymis- sekä liittymiskaistoja.
Onneksi lopulliset hyväksymiset muutoksista tekee liikenneministeriö. Nyt on vaikuttamisen aika. Niin tässä kuin muissakin hankkeissa vaaditaan entistä aktiivisempaa otetta.
Kirjoittaja on Asikkalan kunnanhallituksen ja Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja sekä eduskuntavaaliehdokas (kok.).