Karjalaisen evakon ja savolaisen sotaveteraanin tyttärenä tiedän. kuinka kovaa elämä voi olla. Olen 1960 syntynyt, rauhan, rakkauden ja tasa-arvon ideologioiden lävistämä. Taidan olla liian kokenut valittaakseni turhista asioista. Mutta, Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan sattuu, todella. En varmasti ole ainoa. Tuo hyökkäys on aiheuttanut monenlaista harmia, muun muassa energian ja ruoan hintojen nousua.
Emme kuitenkaan pärjäisi yhtään paremmin, jos olisimme riippuvaisia venäläisestä fossiilienergiasta. Energiakeskustelussa on pitäydyttävä tosiasioihin. ”Suomella on hyvät mahdollisuudet taltuttaa energiakriisi ennen Keski-Eurooppaa, koska omaa tuotantoa on tulossa reippaasti lisää”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskeläkin.
Tällä hetkellä markkinaehtoisesti ylivoimaisesti suurin osa uudesta rakennettavasta energiatuotannosta maailmassa on tuuli- ja aurinkovoimaa. Tutkimalla Tilastokeskuksen graafeja muun muassa energian hankinnan ja kulutuksen osalta huomaa, että fossiilisten energialähteiden käyttö Suomessa pienenee.
Luotan suomalaiseen insinööriin: hän jos kuka kyllä keksii, miten Suomi valjastetaan omavaraiseksi, luontoystävälliseksi mallimaaksi energian suhteen. On hienoa, että hallitus on saanut valmiiksi esityksen, jossa sähköalan ylisuuriin voittoihin puututaan lainsäädännöllä (ns. windfall-vero). Ihmisten hädällä rahastaminen on alhaista; tämä koskee kaikkea ahneutta, johon tavallinen kansalainen törmää niin ruokakaupassa kuin laskupinojensa äärellä.
Tarvitsemme lisää aidosti suomalaisia kirjallisuus-, kulttuuri- tai taideohjelmia.
Luovan alan pienyrittäjänä, kulttuurin ja musiikin pientuottajana olen myös huolissani suomalaisomisteisen kulttuurin tilasta, lähinnä sen puutteesta, medioissa. Me kotimaiset populaarimusiikin pientuottajat olemme kauhuksemme huomanneet, että meitä eivät enää huoli Yle, eivät kaupalliset isot valtakunnalliset kanavat eivätkä suuret ja mahtavat lehdetkään.
Poikkeuksen tekevät itsenäisten maakuntalehtiemme moniarvoiset kulttuuritoimitukset, pienet itsenäiset paikallisradiokanavat ja muutamat Ylen toimitetut kulttuuri- ja musiikkiohjelmat. Radio, televisio ja lehdistö pauhaavat monikansallisten viihdejättien omistamaa ja markkinoimaa samaa viihdejumputusta aamusta iltaan, ja Helsingin herrat päättävät, mitä musiikkia soitetaan Ylenkin paikallisissa alueradioissa.
Tarvitsemme lisää aidosti suomalaisia kirjallisuus-, kulttuuri- tai taideohjelmia: Ylen tehtäviin kuuluu ”tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä” Yle-lain mukaisesti. Moniääninen media on kaikkien etu; kannatankin muun muassa. päivälehtien jakelutukea.
Sydämelläni on myös nykyinen terveydenhuolto. Arvostan suuresti hoitajia, ja meidän on kuunneltava heitä! En voi käsittää, etten julkisella puolella pääse näkemään livenä lääkäriä, en sitten millään.
Oma syksyni oli kuukausien mittainen taistelu puhelinjonoissa ja digi-chat-viidakoissa, kunnes älysin mennä ”maalaislääkäriin” Vääksyyn; siellä vaivani selkiytyi yhdellä käynnillä ja lähetteet ja reseptit saatiin kerralla kuntoon. En hyväksy hallintohimmeleitä ja pörriäisten ryntäystä kansalaisten lompakoille.
Sivistynyt maailma on sellainen, jossa onnellisuus ei synny ihmisten, luonnon ja eläinten hyväksikäytöstä, vaan siitä, että kaikki pärjäävät. Tämä tarkoittaa kohtuullisuuden, eettisyyden ja korkean moraalin politiikkaa, jossa arvostetaan yhdenvertaisuutta, ihmistä ja luontoa rikkauksista ja ylisuurista voitoista haaveilun sijaan. Ahneuden aika on ohi, jos haluamme säilyttää planeetan, ainoan kotimme.
Kirjoittaja on humanisti, musiikintekijä ja eduskuntavaaliehdokas (vihr.)