Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvista Suomen kansalaisista äänesti 72,1 prosenttia. Edellisvaaleihin verrattuna äänestysaktiivisuus nousi noin kahdella prosenttiyksiköllä. Suunta oli oikeanlainen.
Hämeen vaalipiirissä ei ylletty valtakunnalliseen keskiarvoon, sillä hämäläisistä äänioikeutetuista uurnilla kävi vain 70 prosenttia. Laiskimpia äänestäjiä olivat kärköläläiset. Siellä äänestysprosentti jäi 66:een. Innokkaimpia oltiin Tammelassa (75,4 prosenttia).
Vain annetut äänet lasketaan.
Äänestysaktiivisuudessa on edelleen petrattavaa, sillä sunnuntaina 2. huhtikuuta äänestetään edustajat meidän kaikkien arkisiin asioihin vaikuttavaan laitokseen. Ennakkoon äänensä voi antaa jo tästä päivästä lähtien aina ensi viikon tiistaihin saakka.
Jos päättää olla käyttämättä äänioikeuttaan, menettää myös oikeutensa purnata kansanvallan ääntä käyttävän eduskuntalaitoksen päätöksistä. Jos sopivaa ehdokasta ei ole vielä löytynyt, apuna voi käyttää Seutunelosten vaalikonetta.
Vaalien alla seurataan tarkoin silmin tuoreimpia galluplukuja. Ne ovat kuitenkin ainoastaan ennakkoarvioita, ja vain annetut äänet lasketaan. Kyselyt antavat jonkinlaista ennakkotuntumaa lopputuloksesta, mutta kysyä sopii myös, minkä verran etukäteisgallupien julkistaminen vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen.
Ihminen lienee sen verran laumaeläin, että se haluaa kuulua voittajien joukkoon, joten kyselyillä on väistämättä merkitystä. Kuitenkin gallupien sijaan kannattaa ennemmin puntaroida omia arvojaan ja näkemystä siitä, mihin suuntaan haluaa maatamme kehittää.
Olennaisinta on, ettei heittäydytä nukkuvina äänestäjinä muiden armoille, sillä usein juuri äänestämättä jättävät tarvitsisivat omaa, hiljaisten puolesta puhuvaa edustajaansa.