Kuulen usein, ettei Suomessa ole pääomia rakennuttaa kaivoksia, tuulipuistoja tai luoda teollisuutta. Investointipankkiiritaustastani ihmettelen, mistä moinen käsitys on syntynyt.
Toisen maailmansodan jälkeen loimme maahamme vaurautta ja pääomia, metsä-, kaivos- ja laivanrakennusteollisuutta. Meidän tuli maksaa lainat pois. Emme odottaneet, että muut rakentavat. Eikä luojina olleet vain varakkaat suvut.
Maassa oli paljon pieniä yrityksiä ja innovatiivisuutta, joka kulmassa oma kauppa ja joka kylässä monia maatiloja. Yrityksiä syntyi esimerkiksi niin, että isäni antoi ystävälleen kirjoituskoneen. Tämä käveli sen ja idean kanssa pankkiin ja sai lainan yrityksen perustamiseen. Ajan kuluessa painofirmasta muodostui merkittävä.
Nyt meihin on iskenyt uusavuttomuus. Olemme myyneet pois pääomiamme ja yrityksiämme, ja odotamme kieli pitkällä, että tänne saadaan ulkomaisia investointeja.
Vuonna 2008 Suomen valtiolla oli yhtä vähän velkaa kuin Ruotsilla per henkilö. Sitten molemmat ottivat velkaa. Ruotsi sanoi oppineensa vuoden 1990 lamasta ja elvytti, sai maksettua velkoja Suomea nopeammin.
Jopa niin paljon, että pystyivät ostamaan meiltä, kuten Norjakin, Kataisen hallituksen myymiä valtion yrityksiä. Suomesta myytiin sähköverkkoja, lannoitteet, aseiden valmistusta, teiden ja muun infran rakennus ja ylläpito, metallinjalostusta, kaivoksia ja puhelinyhtiöitä internetyhteyksineen.
Suomi sai hetkellisesti maksettua velkoja pois. Sitten ihmeteltiin, että miksi se valtion velka taas kasvaa. Tulopohja oli rikottu. Mentiin EU:n velkakaton läpi.
Kun taas Norjan ja Ruotsin strategiana on ollut, että otetaan velkaa ja verotetaan tai säästetään, ja ostetaan tuottavia yrityksiä. Maksetaan tulevaisuuden tuotoilla velat pois ja työllistetään. Velkaa ei pelätä, vaan sillä luodaan kassavirtoja, varallisuutta ja hyvinvointia. Ja pidetään omasta kiinni.
Sillä aikaa Suomessa kokoomus haluaa avata Veikkauksen, VR:n, apteekit ja Alkonkin ulkomaiselle kilpailulle, taksien tapaan. Veikkauksesta kilahtaa tällä hetkellä 700 miljoonaa vuosittain valtion tilille.
Norja pitää edelleen paikallista Veikkausta monopolina, verottaa 52 prosenttia enemmän öljyn poraajilta kuin muilta yrityksiltä. Suomessa tyydytään 0,6 prosenttiin kaivoksilta. Aikana, jolloin maailmassa on huutava pula metalleista.
Valtiot lainaavat ja saavat investointeja kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, joilla sijoittajat etsivät tuottoa pääomalle ja päätösvaltaa. Esimerkiksi siihen, että voivat siirtää tehtaan muihin maihin. Kiertää veroja.
Ruotsi käytti kansainvälistä rahoitusmarkkinaa hyväkseen rakentaessaan Northwoltia. Valtio ja eläkeyhtiöt sijoittivat monen kansainvälisen sijoittajan kera. Ruotsi pitää ohjat käsissään ja huolehtii, että valtion omistamat LKAB kaivosyhtiö, SSAB (entinen Rautaruukki) ja Volvo kehittävät ja käyttävät Northwoltin tuotteita ensisijaisesti.
Suomikin voisi lakata odottamasta ja kasvaa maksajasta taas itseensä luottavaksi tekijäksi.
Kirjoittaja on asikkalalainen.