Maanantaina Suomessa ja eri puolilla maailmaa vietetään vappua, jota pidetään erityisesti työläisten ja ylioppilaiden keväisenä karnevaalina. Vapun nimi on peräisin 700-luvulla eläneestä brittisyntyisestä ja Baijerissa vaikuttaneesta abbedissa Valburgista, joka julistettiin pyhimykseksi 1. toukokuuta vuonna 870.
Työläisten juhlapäiväksi vappu vakiintui alkujaan 1800-luvulla Yhdysvalloissa, jossa toukokuun ensimmäinen päivä oli yleensä työsopimusten uusimisen ja työpaikan vaihtamisen päivä. Suomessa vapusta tuli työntekijöiden vapaapäivä vuonna 1944 ja virallinen liputuspäivä vasta vuonna 1979. Samalla sitä ryhdyttiin kutsumaan myös suomalaisen työn päiväksi.
Monille vappu on kevään ja kevättöiden juhla.
Monille vappu on ennen kaikkea kevään ja kevättöiden juhla. Pihoja siistitään, mökkejä siivoillaan, puutarhoja kunnostetaan sekä grilli- ja terassikautta aloitellaan. Tässäkin lehdessä on jälleen kevään perinteinen Piha- ja puutarha -teemaosio.
Vapunvietto on vuosikymmenten kuluessa muuttanut muotoaan, ja yltiöpoliittisuus on juhlasta vähitellen karissut. Monet perinteet ovat silti säilyneet.
Vapun poliittiset palopuheet saattavat tällä kertaa tulla vahvan sordiinon takaa, sillä eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut ovat tunnustelujen jälkeen vasta alkamassa, eikä neuvottelutaktisesti ole ehkä järkevää julistaa vappuhuumassa kaikkia tavoitteitaan ennen neuvottelupöytään asettumista.
Ne puolueet, jotka ovat jo kovaan ääneen ilmoittaneet oppositioon asemoitumisestaan, voivat puolestaan huoletta teroittaa sanan säilänsä ja antaa vapputoreilla palaa retorisesti niin paljon kuin sielu sietää.
Hauskaa ja turvallista vappua kaikille Seutunelosten lukijoille ja tukijoille puoluekantaan katsomatta!