Koskisen suunnittelee isoa sahainvestointia Kärkölään

Koskisen investointi lisäisi sahalaitoksen kapasiteettia, ja samalla koko sahalaitos siirtyisi Järvelän keskustaajamasta noin neljän kilometrin päähän sahatavaran jälkikäsittelyn ja jalostuksen yhteyteen. Mirja Hussain

Seutu4

Koskisen konserni suunnittelee mittavaa sahainvestointia Järvelään. Toteutuessaan investoinnin arvo on noin 35–40 miljoonaa euroa. Investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2020 aikana, jolloin uusi saha käynnistyisi vuonna 2022

Uuden laitoksen vuosikapasiteetti on 365 000 kuutiometriä.Koskisen mukaan investointi tuo selkeän parannuksen yrityksen nykyisen sahalaitoksen tuottavuuteen uusien laite- ja digitalisaatioratkaisujen kautta. Lisäksi se mahdollistaa entistä laajemman tukkien läpimittaluokkien käytön sahauksessa, näin suurempi puumäärä ohjautuu pitempään hiiltä sitovaan loppukäyttöön.

Myöhemmin vuosituotanto on mahdollista nostaa jopa 500 000 kuutiometrin tasolle.

Toteutuessaan investointi kasvattaa Koskisen vientituloja 40 miljoonaa euroa vuodessa. Merkittävä osa tästä kasvusta tukee Päijät-Hämeen paikallista hyvinvointia palkkoina, kantorahatuloina sekä erilaisten urakointipalveluiden käyttönä.

Investoinnin myötä sahalaitos siirtyy Järvelän keskustaajamasta sahatavaran jälkikäsittelyn ja jalostuksen yhteyteen, neljän kilometrin päähän nykyisestä paikasta. Koskisen mukaan tämä tuo tuotantoon synergiaa ja vähentää sahalaitoksen sisäiseen logistiikkaan liittyviä päästöjä merkittävästi.

– Meillä on Järvelässä Suomen suurin mekaanisen puunjalostuksen keskittymä ja sahaprosessiin integroitu jalostuskapasiteetti. Yhdessä tehokkaamman sahaamisen kanssa vastaamme entistä paremmin kasvavaan puutuotteiden kysyntään, toteaa Koskisen Sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck tiedotteessa.

Uutta kokonaisuutta voi hyvin kutsua mekaaniseksi biojalostamoksi.

johtaja Tommi Sneck

Hänen mukaansa uutta kokonaisuutta voi kutsua mekaaniseksi biojalostamoksi.

– Valmistamme puusta levytuotteita ja sahatavaraa, eli käytännössä hiilivarastoja, jotka sitovat hiiltä vuosikymmeniksi. Prosessissa syntyy myös muita biopohjaisia jakeita niin valmistavan teollisuuden raaka-aineeksi, kuin polttoaineeksi energialaitoksille.

Toteutuakseen hanke vaatii vielä lisäselvityksiä muun muassa Järvelän infraolosuhteiden parantamisessa, ympäristöluvan myöntämisessä sekä rahoituksen varmistamisessa.

– Sahaus on keskeinen osa konsernimme ydinliiketoimintaa sekä raaka-ainehuoltomme selkäranka. Suomessa sahat maksavat kaksi kolmasosaa metsänomistajien kantorahatuloista, työllistävät arvoketjuissaan 25 000 ihmistä, toimivat kokonaan kotimaisin panoksin ja ovat hiilinegatiivisia, kommentoi Koskisen toimitusjohtaja Jukka Pahta.

Hän toteaa sahatavaran olevan Suomen tärkeimpiä vientituotteita.

Sahaus on keskeinen osa konsernimme ydinliiketoimintaa sekä raaka-ainehuoltomme selkäranka.

Toimitusjohtaja Jukka Pahta

– Koskisen konsernille, koko metsäsektorille ja Suomen kansantaloudelle on erinomaisen tärkeää, että sahojen kilpailukykyä kehitetään.

Investointihankkeeseen Koskisen kokoaa paikallista kumppanuusverkostoa, jossa mukana ovat jo rakennuttajakonsultti Berater, ympäristölupavalmistelusta vastaava Sitowise sekä LAB-ammattikorkeakoulu. Laitetoimittajavalinnoissa pyritään painottamaan kotimaisia ja paikallisia toimijoita.

Keskustelu