Niinikoskella sijaitseva UKK-arkisto täyttää 50 vuotta

UKK-arkiston 300 hyllymetristä löytyy vielä 50 vuoden jälkeenkin uutta tietoa, kertoo arkistonjohtaja Pekka Lähteenkorva. Soili Kaivosoja

Soili Kaivosoja

Kartanomaisen upea lähes 600-neliöinen kivitalo Orimattilan Niinikoskella pitää sisällään valtavan määrän tietoa presidentti Urho Kekkosen eli UKK:n ajasta.

– Esimerkiksi Urho Kekkosen päiväkirjojen täydennysosat eli niin sanotut vuosikirjat sisältävät paljon jännittäviä tarinoita, joista osa on vieläkin salaisia, kertoo neljännesvuosisadan arkistonjohtajana toiminut Pekka Lähteenkorva.

Vuosikirjoihin on koottu tärkeimmät kirjeet, muistiot sekä raportit aikajärjestyksessä. Sekä päiväkirjat että vuosikirjat alkavat vuoden 1958 alusta. Päiväkirjat ulottuvat Kekkosen virkakauden loppuun, vuoteen 1981, ja vuosikirjat vuoteen 1975.

Yli 30 000 valokuvan kuva-arkisto käsittelee kattavasti Kekkosen elämää, uraa sekä aikakautta.

Arkiston 300 hyllymetrin mittaisesta aineistosta ei ole vieläkään luettu kaikkea, joten on vain tutkijoiden istumalihasten kestävyydestä kiinni, mitä asiakirjoista vielä selviää.

Lähteenkorva myöntää, että arkistosta löytyy aina silloin tällöin uutta ja mielenkiintoista tietoa.

– Tietosuojalaki ikävä kyllä estää kertomasta niistä silloin, kun asiat liittyvät yksityishenkilöihin. Presidentti armahti vankeja, antoi alaikäisille avioliittolupia, seurasi suojelupoliisin ja armeijan tiedustelun toimintaa, ja onpa kansalaisten terveyteenkin liittyviä asioita kirjattu asiakirjoihin.

Itse arkistoon pääsevät näin korona-aikana ainoastaan tutkijat. Normaaliaikojen palatessa vierailijaryhmille esitellään Kekkosen asiakirjoja, jopa päiväkirjojakin, mutta ulkopuoliset eivät saa koskea niihin.

UKK-arkisto perustettiin 50 vuotta sitten. Kekkonen suunnitteli pitkään oman arkiston perustamista. Tiettävästi virkamatka Yhdysvaltoihin heinäkuussa 1970 vaikutti Kekkosen päätökseen merkittävästi, sillä Richard Nixon esitteli Kekkoselle tuon Rooseveltin presidentinarkiston.

Kekkonen perusti Tasavallan Presidentin arkistosäätiön saman vuoden elokuussa. Veikko Ihamuotila järjesti niin, että MTK, Metsäliitto, Hankkija, Raision tehtaat ja Tuottajain Lihakeskuskunta lahjoittivat Kekkoselle 500 000 markan rahalahjan arkistoa varten. Rahoilla ostettiin lahtelaisen arkkitehdin Julius Aatilan 1934 piirtämä Hovilan tila, joka kuului silloin Seppälän suvulle.

Kivitalon kellariin saneerattiin silloisen valtionarkiston asiantuntijoiden avulla asianmukaiset tilat asiakirjojen säilytystä varten. Hyllytilat ja muu osa rakennuksesta saneerattiin Museoviraston arkkitehtien avulla.

– Vaikka UKK-arkiston arkistomateriaali on suurelta osin ulkopolitiikkaa, on siellä paljon myös Kekkosen henkilökohtaisia kirjeitä ja tavaroita. Urho Kekkosen yksityisarkisto on ainoastaan tutkijoiden käytössä, Lähteenkorva kertoo.

Suurissa valokuva-albumeissa on siisteissä järjestyksissä tallennettuina niin perhekuvat kuin poliittisen uran huippuhetketkin.

Sylvi Kekkosen kauniilla käsialalla kirjoitetut päiväkirjat kertovat arjen tapahtumista yksityiskohtaisen tarkasti: ”Lukemiseen on Taneli kovasti innostunut – mutta Matti ei oikein viitsi yrittää. Aapistaan se Taneli-poika lukee aika touhulla. Nyt ollaan sivulla 42, mutta tästä kävi vaikeahkoksi, kun ei ole enää tavun viivaa eikä väliä, mutta selvä tulee sentään.”

Pekka Lähteenkorva on luvannut kertoa UKK-arkiston historiaa sekä mielenkiintoisia tarinoita arkiston pihalla 30.8. sunnuntaina 21. kerran järjestettävän UKK-kävely/sauvakävely-tapahtuman yhteydessä.

UKK-arkisto on myös Twitterissä @ukkarkisto

Historia

Lahjasaunan tarina

Kovana saunojana tunnettu Kekkonen sai ystävältään, varapresidentiksi tituleeratulta kauppaneuvos Kalle Kaiharilta lahjaksi savusaunan. Kekkonen otti lahjan vastaan mutta pyysi Kaiharia huolehtimaan myös saunan pystytyksestä Hovilan tilalle.

– Kaikessa kiireessä luvat unohtuivat, ja pian Hymy-lehti kirjoittikin, että presidentti rakentaa saunaa ilman lupia. Orimattilan kunnan virkamiehet järjestivät luvat sen jälkeen kiireellisesti ilman erillisiä hakemuksia.

– Olemme oppineet tästä, ja yhteistyömme on kuluneiden vuosikymmenten aikana toiminut Orimattilan kaupungin kanssa erinomaisesti, Pekka Lähteenkorva kertoo.

Keskustelu