Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vesijärvisäätiön vetämässä hankkeessa kaavaillaan Salajärven ja Ruuhijärven keskivedenkorkeuden kasvattamista

– Suuri osa järvien vaikutuspiirissä olevista ihmisistä on kokenut vesienpintojen laskeneen niin alas, että esimerkiksi virkistyskäyttö kärsii siitä selkeästi, Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen avaa syytä hankkeen taustalla.

Vedenkorkeus vaihtelee toista metriä vuoden aikana, ja kuivina kausina vesiraja vetäytyy varsin etäälle laitureista ja venepaikoista.

– Pelkästään alimpia vedenkorkeuksia ei voida järkevästi nostaa, joten alimpia tasoja nostamalla nousee myös keskivedenkorkeus, selventää Lahden kaupungin vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi.

– Keskimääräinen vaihteluväli jäisi jatkossa todennäköisesti noin kolmeenkymmeneen senttimetriin, jos keskivedenkorkeus nousee muutamia kymmeniä senttimetrejä, Mäkinen jatkaa.

Keskivedenkorkeuden nostomääräksi on suunniteltu 30 cm. Keskivedenkorkeus määritetään vuoden jokaisen päivän vedenkorkeuden keskiarvosta.

Vesi laskee Ruuhijärvestä Immilänjoen kautta Sylvöjärveen. Vedenkorkeuden tasaaminen aiotaan toteuttaa veden virtaamista Immilänjokeen säätelevällä pohjakynnyksellä.

– Siinä pitää huomioida se, että Immilänjoelle ei aiheuteta kohtuutonta haittaa. Meidän käsityksemme mukaan näin ei pitäisi tapahtua, Mäkinen vakuuttelee.

Syksyllä 2018 alueen osakaskunnilta kysyttiin mielipidettä vedenkorkeuden nostamiseen. Kirkonkylän–Kumian ja Ruuhijärven osakaskunnat tukivat keskivedenkorkeuden nostamista 30 senttimetrillä. Immilän osakaskunta vastusti nostoajatusta.

– Eri ihmiset äänestivät asiasta henkilökohtaisilla periaatteillaan. Vastaus oli, että emme lähde hankkeeseen, Immilän osakaskunnan puheenjohtaja Eero Lehikoinen kertoo.

– Pelkona on se, että saattaisiko Immilänjoessa olla kuivempina kausina vedenvähyyttä. Suunnittelija pyrkii löytämään ratkaisun, jossa tämä ongelma minimoidaan, Mäkinen sanoo.

Suunnittelijan mukaan hankkeen vaikutukset Immilänjokeen olisivat pienet.

– Vaihtoehdossa, jossa Salajärven ja Ruuhijärven pintaa nostetaan keskimääräisesti 30 senttimetriä, Immilänjoen vedenpinta laskisi keskimääräisessä minimivirtaamatilanteessa noin viisi senttimetriä ja nousisi keskimääräisessä tulvatilanteessa 5–6 cm, vesistösuunnittelija Jami Aho tarkentaa.

Tulokset ovat hankkeen esiselvityksestä ja ne täsmentyvät varsinaisessa suunnittelussa.

– Immilänjokeen on mahdollista tehdä pohjakynnys tai -kynnyksiä, jotka palauttavat korkeudet nykyiselle tasolle minimivirtaamalla. Näitä ei mietitty esisuunnittelussa, Aho jatkaa.

– Sylvöjärvessä vedenpinta voisi muuttua noin kuusi senttimetriä suuntaansa. Salajärven ja Ruuhijärven vedenpintojen vaihteluvälin pienentäminen aiheuttaa varastotilavuuden supistumisen, jolloin tulvavirtaama pikkaisen kasvaa ja minimivirtaama pikkuisen pienentyy, suunnittelija summaa.

Syyskuussa julkaistaan Vesijärvisäätiön verkkosivuilla kysely, jolla haetaan näkemyksiä sopivasta vedenkorkeudesta.

– Olemme hakemassa sellaista ratkaisua, jolla Salajärven ja Ruuhijärven vaikutuspiirissä olevien ihmisten kokemusta järvistä voitaisiin parantaa. Vesijärvisäätiöllä ei ole tässä asiassa omaa tahtotilaa, vaan pyrimme tukemaan paikallisten oman toiveen toteutumista, Heikki Mäkinen sanoo.