Valkoposkihanhet tuhoavat viljelyksiä

Osalle viljelijöistä lintujen aiheuttamat vahingot ovat jo kestämättömiä.

Valkoposkihanhet tekevät viljelystiloilla tuhoja syömällä istutukset sekä ulostamalla viljelysten sekaan. Raimo Eerola

Soili Kaivosoja

Valkoposkihanhet aiheuttavat maanviljelijöille vuosittain mittavat tuhot. Tänä vuonna korvauksia on haettu koko maassa ely-keskuksista 2,7 miljoonan euron edestä.

Hämeessä korvauksia on haettu noin 76 000 euron verran. Isoimmat vahingot Hämeessä ovat olleet Artjärven ja Orimattilan alueilla sekä Asikkalassa.

Nykyisen mallin mukaan lintuparvien aiheuttamat tappiot kohdistuvat alkutuotantoon.

– Juuri viime viikolla tuli ely-keskukselta korvauspäätös. Haetusta summasta tuli korvausta 18,7 prosenttia, kertoo Orimattilan Artjärvellä ja Mallusjoella viljelevä Tuomas Simola.

Valkoposkihanhet ovat piinanneet viljelijöitä viimeisten neljän, viiden vuoden ajan.

– Kevätmuuton yhteydessä parvet saattavat olla 500–5 000 yksilön kokoisia ja syysmuuton aikaan saman verran. Riippuen hieman tuulien suunnista.

Meille muutamille tiloille tilanne on todella raskas.

Maanviljelijä Tuomas Simola

Valkoposkihanhet pysähtyvät mielellään vesistöjen läheisyyteen. Ennen matkan jatkamista ne nousevat pelloille syömään, ja luonnollisesti myös ulostamaan syömänsä.

– Meillä on maidontuotantoa, joten keräämme rehua pelloilta, jonne linnut ovat ulostaneet. Näen sen selvänä salmonellariskinä, Simola toteaa.

Simolan lisäksi Artjärvellä on lukuisia tiloja, jotka kärsivät joissain määrin valkoposkihanhien tuhoista.

– Useilta on menneet viimeisten vuosien työt hukkaan. Esimerkiksi syysviljan viljely on käytännössä kokonaan loppunut alueelta. Itse lopetimme syysviljan kylvön pari vuotta sitten ja siirsimme sen toiselle tilallemme Mallusjoelle, jossa viljelylohkot ovat kauempana Porvoonjoesta.

Simolan tilalla kuten naapuritiloillakin on kokeiltu kaikki lailliset keinot valkoposkihanhien karkottamiseksi.

– Se on rohkea lintu, joka ei käytännössä pelkää mitään. Olemme yrittäneet karkottaa lintuja autoilla, ihmisvoimin, koirilla sekä kaasutykeillä. Koska ongelma on alueellinen, ei auta, että joku saa ne pois omilta pelloiltaan, sen jälkeen ne laskeutuvat toisten pelloille.

Simolan mukaan ongelma ei tule poistumaan millään toimenpiteillä, mitä tähän mennessä on tehty.

– Valkoposkihanhien kanta on tällä hetkellä todella iso ja niiden muuttoreitit ovat aika lailla vakiintuneet näille alueille. Huono puoli onkin se, että tilanne saattaa koskettaa yksittäisiä tiloja tosi raskaasti.

Osalla viljelijöistä on viljelykasveja, joista valkoposkihanhet eivät ole kiinnostuneita.

– Keväällä linnut keskittyvät nurmipeltoihin ja syksyisin syysviljapeltoihin. Osista peltoja poistuu kokonaan joitain viljelymahdollisuuksia valkoposkihanhien takia.

Viljelijöiden yleinen mielipide on, että valkoposkihanhi olisi siirrettävä suojellusta linnusta metsästyslain piiriin. Poliitikot vetoavat kuitenkin EU-asetukseen. Suomessa EU:n lintudirektiiviä tulkitaankin tiukasti. Esimerkiksi Virossa, Ruotsissa ja Tanskassa niin sanottu suojametsästys on mahdollista.

Tohmajärvellä oli keväällä tapaus, jossa Ely-keskus myönsi muutamalle tilalle poikkeuslupia viljelyvahinkojen estämiseksi. Luonnonsuojelupiiri valitti kuitenkin ampumisluvista.

– Maa- ja metsätalousministeriössä todetaan, että jotain pitäisi tehdä ja vihreiden ministeri lupaa, että tehdään, mutta mitään ei loppujen lopuksi tapahdu, Simola sättii päättäjiä.

– Kanta tulee jatkossakin vain vahvistumaan. Sille ei voida mitään. Valkoposkihanhea ei todella tarvitse enää suojella, Tuomas Simola korostaa.

Lintu

Valkoposki-hanhi

Suomen läpimuuttavan populaation arvellaan olevan keväisin hieman alle miljoona yksilöä ja syysmuuton aikaan selvästi yli miljoonan.

EU-lintudirektiivillä suojeltu vieraslaji.

Syövät muuttomatkoillaan viljat sekä sotkevat ulosteillaan pellot, joista aiheutuu salmonellariski.

Valkoposkihanhea on ajettu jo vuosia vapaasti metsästettäväksi riistalinnuksi. Asiaa on kannattanut muun muassa Suomen Metsästäjäliitto.

Keskustelu