Metsähallituksen Kanta- ja Päijät-Hämeen luontokohteissa on ollut vilkas alkuvuosi. Lähes kaikissa kohteissa on ollut selvää kasvua käyntimäärissä 1.1.–31.7.2020.
– Eteläisimmän Suomen luontokohteet ovat ruuhkautuneet tänä vuonna koronaviruksen aiheuttaman retkeilybuumin vuoksi, ja väljyyttä on haettu muun muassa Hämeestä. Alue on helposti saavutettavissa pääkaupunkiseudulta, ja lyhyt etäisyys mahdollistaa myös päiväretket, sanoo Metsähallituksen puistonjohtaja Tuula Peltonen.
Hämeen kohteista eniten kasvoi Päijänteen kansallispuiston käyntimäärä, jopa 118 prosenttia. Käyntejä Päijänteellä oli tammi–heinäkuussa 23 000. Päijänteen kansallispuistoon matkailijoita ovat houkutelleet muun muassa lomakauteen osuneet vesimatkailuun suotuisat säät, ja veneilijöiden sekä melojien määrä onkin ollut kasvussa.
Päijänteen kansallispuiston kasvaneet kävijämäärät ovat näkyneet myös Asikkalassa, vaikka kunnan alueista ei varsinaisesti kuulu kansallispuistoon kuin Pulkkilanharju.
– Kaiken kaikkiaan meillä oli äärettömän vilkas kesä, kuka sitten kävi mitäkin kysymässä. Ehdottomasti myöskin kansallispuistoon menijöitä oli. Pulkkilanharjulla kävijöitä oli varmasti moninkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna, Päijännetalolla kesäisin työskentelevä kunnan kehittämisassistentti Merja Palokangas-Viitanen kertoo.
Samat havainnot vahvistaa myös Metsähallituksen puistomestari Jere Ekosaari.
Korona-aika on tuonut meille uusia asiakkaita, joista iso osa on varmaan tullut jäädäkseen.
Luontopalvelujohtaja Timo Tanninen
– Karisalmessa on parkkipaikka ollut täynnä kesän mittaan. Luontopolulla ihmiset ovat kulkeneet.
Päijännetalolta on perinteisesti järjestetty kesäisin retkiä Kelventeelle, joka on yksi Päijänteen kansallispuiston suosituimmista kohteista. Tänä kesänä nuo retket jäivät koronan vuoksi tekemättä. Silti Kelventeelläkin on riittänyt vierailijoita.
– Rannat ovat olleet täynnä veneitä, ja paljon on ollut väkeä liikkeellä, Ekosaari kertoo.
Lisääntyneet kävijämäärät ovat tuoneet mukanaan myös lieveilmiöitä.
– Roskaamista ja villejä nuotiopaikkoja on ollut. Ei ole pysytty rakennetuilla paikoilla, vaan on touhuttu itse nuotiopaikkoja pitkin rantoja, Ekosaari kuvaa.
Myös metsäpalovaroitusten noudattaminen on ollut ajoittain heikkoa.
– Puita on kulunut, on sitten ollut metsäpalovaroitus tai ei. Ihmisillä ei ole joko tietoa tai sitten ei ole välitetty. Enemmän epäilen, että ei ole ollut tietoa, että silloin kun on metsäpalovaroitus, niin ei saa niillä rakennetuilla paikoillakaan pitää tulia, Ekosaari pohtii.
Kansallispuistojen käyntimäärien kasvu on monen tekijän summa. Koronakevät nosti lähiretkeilykohteiden suosion ennennäkemättömiin lukemiin. Kesällä suomalaiset lisäsivät kotimaan matkailua, ja myös pohjoisempien kohteiden kesämatkailu sai paljon uusia asiakkaita.
Metsähallituksen Luontopalvelujen saama lisärahoitus kansallispuistojen maastopalvelujen korjausvelan kuromiseen tuli niin ikään oikeaan aikaan: parannetut reitit ja taukopaikat tekivät kansallispuistoista entistä parempia vierailukohteita myös ensikertalaisille.
Neuvonnan merkitys uusille asiakkaille korostui niin verkossa, maastossa kuin luontokeskuksissa.
– Kansallispuistojen palveluille on kysyntää. Korona-aika on tuonut meille uusia asiakkaita, joista iso osa on varmaan tullut jäädäkseen. Kun pandemian helpottuessa kansainväliset asiakkaat palaavat kansallispuistojen kävijöiksi uskomme tänä vuonna saavutettavan käyntimäärätason pysyvän ellei kasvavan tulevina vuosina, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta.
Kävijäryntäykset ovat paljastaneet myös kehitys- ja uudistamistarvetta. Hallituksen tulevaisuusinvestointirahoituksen avulla Metsähallitus pystyy kuromaan umpeen palvelurakenteiden korjausvelkaa.
– Retkeilyrakenteiden ylläpito ei kuitenkaan suju vain kertaluonteisina investointeina, vaan siihen tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Tämä on välttämätöntä myös luontoarvojen turvaamisen kannalta. Marinin hallitus on osoittanut meille perusrahoituksen tasokorotuksen. On välttämätöntä, että se on pysyvä, jotta voimme vastata suomalaisten ja matkailusektorin kysyntään sekä turvata kohteiden luontoarvot, Tanninen sanoo
Kehitystyötä on lisäksi tehtävä myös esimerkiksi liikennejärjestelyissä, jotka usein vaativat yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa. Sekä pysäköintialueita että julkista liikennettä on kehitettävä suosituimmilla kohteilla.