Vuosi 2020 on ollut Riikka Jaakkolalle muutosten vuosi, muutenkin kuin koronan vuoksi.
Hän päätti jättää vakituisen työnsä musiikin takia, kun ovet Lahden konservatorioon avautuvat. Musiikkialan perustutkintoa suorittava nainen opiskelee pääaineena laulua ja sivuaineena kitaransoittoa – ja nautti joka hetkestä.
– Koulussa on kivaa! Olen kiitollinen, että sain vihdoin koulupaikan, sillä taidealan koulutukseen on vaikea päästä, taso on tosi korkea.
Koulussa hän tuntee olevansa omiensa joukossa, yhteisöllisyys on vahvaa.
– Siellä on ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa juttuja – ja puhua keikkatarinoita!
Jaakkola oli lukion jälkeen pari vuotta tehdastyössä, mutta jatkoi siinä sivussa keikkailua ja musiikin tekemistä omalla toiminimellä. Ensisingle ilmestyi vuonna 2017. Haaveissa oli silti pitkään siinnellyt opiskelupaikka, joka ei irronnut helposti.
Olen silti kärköläläinen henkeen ja vereen, siellä juureni ovat.
muusikko Riikka Jaakkola
– Pääsykokeet olivat sellaista turpiin ottamista. Enkä aina edes täysin uskonut itseeni. Ajattelin, etten ole niin hyvä, että minusta voisi tulla ammattilainen.
Keväällä hän kuitenkin otti härkää sarvista ja aloitti musiikin teorian opiskelut lukion aikaisen musiikinopettajansa johdolla – ja sinnikkyys palkittiin.
Päätös jättää vakituinen työ ei ollut helppo.
– Toisaalta olo on nyt helpottunut. Että voin nyt luottaa tähän musa-alan juttuun ja valmistun laulajaksi kahden vuoden päästä.
Opintojen myötä myös asuinpaikka vaihtui Lahteen.
– Olen silti kärköläläinen henkeen ja vereen, siellä juureni ovat.
Korona-ajan Jaakkola sanoo jopa antaneen lisäpotkua musiikinteolle.
– Olen vähän sellainen joka suuntaan sählääjä, korona pakotti pysähtymään.
Musiikin teoriaopintojen ohella hän sai äänitettyä uuden singlen, Pysähdy vielä, joka ilmestyy 16. lokakuuta. Jaakkola löysi keväällä myös uuden ohjelmatoimiston, ja yhteistyö on poikinut trubaduurikeikkoja.
– Voin olla jopa hyvillä mielin, valonpilkahduksia on koko ajan ollut.
Laulukisassa Jaakkola menestyi englanninkielisillä cover-biiseillä, nykyään hän laulaa suomeksi ja tekee biisit itse. Omaa musiikillista linjaansa hän kutsuu kevyeksi bluesiksi tai blues-pop-rockiksi.
– Itse kuuntelen 80–90-luvulla vaikuttaneita Esa Kaartamoa, Heikki Helaa, Mikko Kuustosta ja J. Karjalaista, hyvin vahvasti bändimusiikkia.
Mennyttä kesää muisteleva Pysähdy vielä syntyi jo aiemmin, mutta Jaakkola viimeisteli sen Miro Palokallion kanssa, ja soisi yhteistyön jatkuvan.
Uusia biisejäkin on jo muhimassa, studioon hän toivoo bändeineen pääsevänsä vielä loppuvuonna.
Tämän syksyn The Voice of Finlandia hän ei seurannut. Itselle jäi hyvät muistot kisasta, jossa hän sijoittui toiseksi, TVOF-leima ole tuntunut rasitteelta.
– Se oli hieno kokemus, mediakin oli lempeä minua kohtaan. Ihmettelen vain, miten olen 16-vuotiaan tietotaidoilla selvinnyt siellä, kun jännitän nykyisiäkin keikkoja!
Silloista mentoriaan Michael Monroeta hän kertoo käyvänsä morjestamassa keikoilla vuosittain.
Livenä Jaakkolaa voi kuulla Kärkölässä marraskuussa ja helmikuussa Ravintola Pikku Hanhessa Lahdessa, missä konservatorion opiskelijat syksyn mittaankin esiintyvät joka toinen tiistai.
Tulevaisuuden haaveista tärkein on, että hän saisi tehdä omaa musaa bändin kanssa.
– Kunhan saisi soittaa!