Linjat kohtaavat Orimattilan taidemuseolla

Äiti ja poika, kaksi suurta taiteilijaa yhteiskuvassa. Maija Lavosen ja Kuutti Lavosen takana Maija Lavosen uran alkuajan teos Merkkejä vuodelta 1959. ”Äiti on tehnyt työn odottaessaan minua”, Kuutti Lavonen tietää kertoa. Soili Kaivosoja

Soili Kaivosoja

– Ensimmäinen yhteisnäyttelymme oli 1950-luvulla Kemissä. Olimme olleet Ahtin ( Lavonen) kanssa Lapissa maalaamassa akvarelleja ja pysähdyimme kotimatkalla vanhempieni luona Kemissä. Satuimme huomaamaan tyhjän huoneiston ja saimme idean tuoda sinne akvarellejamme, muistelee tekstiilitaiteilija Maija Lavonen Linjat kohtaavat -näyttelyn avajaisissa viime perjantaina.

Seuraava yhteisnäyttely oli Didrichsenin Taidemuseossa vuonna 2018. Nyt pariskunnan töitä on esillä Orimattilan taidemuseon vaihtuvassa näyttelyssä.

Taiteilijana monipuolinen ja uudistuskykyinen Maija Lavonen tunnetaan erityisesti ryijyistään.

– Sain ryijyihin herätyksen 1970-luvun puolivälin jälkeen Taidehallin ryijynäyttelyssä. Siellä päätin, että kyllä minäkin osaan ryijyn tehdä, Maija Lavonen nauraa.

Lavosen uusimpien teosten materiaalina on valokuitu. Siihenkin liittyy mielenkiintoinen tarina.

– Olin tehnyt sisäministeriöön 1980-luvulla tilaustyön pellavasta. Rakennusta remontoitiin vuonna 2005, jolloin sieltä pyydettiin minua tekemään työ, joka toisi remontoituun tilaan valoa. En tiedä, mistä alitajunnasta mieleeni putkahti valokuitu. Vaikka en tiennyt, mitä valokuitu on, ajattelin, että kuidunhan on oltava kudottavaa.

Päätin, että kyllä minäkin osaan ryijyn tehdä.

Taiteilija Maija Lavonen

Lavonen yritti selvittää, mistä saisi hankittua valokuitua. Ongelma ratkesi, kun Lavosen poika, Kuutti Lavonen, kertoi tavanneensa lapsuudenystävänsä.

– Kysyin, mitä Håkanille kuuluu, ja Kuutti kertoi hänen tuovan valokuitua Suomeen.

Maija Lavonen pääsi näin tutustumaan uuteen materiaaliin. Valoteokset syntyvät käsityönä kangaspuissa.

– Aluksi materiaali ei tuntunut lainkaan hyvältä, mutta nyt olen jo tullut sen kanssa sinuiksi. Käsi on se, joka inhimillistää elämää täällä.

Linjat kohtaavat -näyttelyssä on esillä parikymmentä Ahti ja Maija Lavosen teosta. Lisäksi lasivitriineissä on taiteilijoita taustoittavia lehtiartikkeleita, Ahti Lavosen (1928–1970) suunnittelemia julisteita sekä perheen valokuvia.

Näyttelyssä olevat jo vuonna 1970 menehtyneen Ahti Lavosen työt ovat pääosin maalauksia, vaikka hän ehti tehdä lyhyeksi jääneen taiteilijauransa aikana myös maalattuja reliefejä sekä kolmiulotteisia esineitä ja kollaasiveistoksia.

Maija Lavonen kertoi näyttelyn avajaisvieraille myös yksityisen muiston, kun nuoripari oli Kotkan kaupungilta saadun apurahansa turvin Villa Lantessa Roomassa.

– Ahti rakasti siellä olevia mahtavia maisemia ja kulki akvarellilehtiönsä kanssa maalaamassa. Kerran yksi papereista lensi tuulen mukana villiintyneeseen puutarhaan. Välissä oli korkea muuri, mutta Ahti päätti kuitenkin hypätä ja tippuessaan maahan, hän pyörtyi. Toivuttuaan Ahti totesi, ettei näe mitään. Se oli pysäyttävä hetki. Näkö palasi onneksi vähitellen.

– Ne olivat työntäyteisiä ja onnellisia vuosia, Maija Lavonen muistelee.

– Näin ne linjat kohtaavat.

Linjat kohtaavat – Ahti ja Maija Lavonen, Orimattilan taidemuseossa 5. joulukuuta 2020 asti.

Keskustelu