Asikkalassa on haettu ennätystahtia poikkeamislupia vapaa-ajan asunnon muuttamisesta vakituiseksi

Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbackan aikana yhtäkään käyttötarkoituksen muutos -hakemusta ei ole Asikkalassa hylätty. Kuvituskuva. Eija Kvintus

Tuomas Räihä

Asikkalassa ollaan tänä vuonna haettu ahkerasti poikkeamislupia, jotka mahdollistavat vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutoksen vakituiseksi asunnoksi. Tänä vuonna noita lupia on haettu jo 14, kun edeltävien viiden vuoden aikana käyttötarkoituksen muutoksia on ollut yhteensä 13.

Syitä, miksi ihmiset haluavat muuttaa vapaa-ajanasuntonsa vakituisiksi asunnoiksi, ei hakemuksia varten kysellä, joten suosion kasvun syitä juuri tänä vuonna voi vain arvailla. Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka pohtii, että taustalla voisi olla parikin syytä.

– Luulen itse, että korona on osaltaan vaikuttanut ja ehkä avannut ihmisten silmiä uudella tavalla mökkipaikkakuntansa suhteen.

Toiseksi syyksi Ikola-Norrbacka epäilee sitä, että kunnassa on tarkoituksellisesti kannustettu käyttötarkoituksen muutoksiin.

– Olemme isommallakin porukalla, niin viranhaltijat kuin luottamushenkilötkin, rummuttaneet sitä, että näitä kannattaa tehdä ja ne menevät läpi. Eli osin on varmaan myös sitä, että olemme saaneet viestiä eteenpäin.

Rummuttaminen johtuu siitä, että kunnanjohtajan mukaan vielä elää sitkeästi legenda siitä, että käyttötarkoituksen muutoksen saaminen olisi jotenkin hankala prosessina tai että lupaa ei kuitenkaan saisi.

– Minun aikanani yhtään ainutta hakemusta ei olla vielä hylätty, Ikola-Norrbacka toteaa.

Tiettyjä teknisiä vaatimuksia muutettavalle vapaa-ajan asunnolle kuitenkin on. Myös asunnon paikka ja alueen kaavoitustilanne vaikuttaa luvan saamiseen.

– Ensimmäisenä poikkeamisluvassa tarkastellaan voiko paikalle rakentaa vakituista asumista. Sitten haetaan rakennuslupaa, jossa tarkastellaan onko nykyinen rakennus sovelias vakituiseen asumiseen, kunnan kaavoituspäällikkö Heikki Manninen selittää.

Jos muutosta harkitsee, kannattaa liikkeelle lähteä siitä, että ottaa kuntaan yhteyttä ja kysyy, olisiko muutos ylipäänsä mahdollista.

– Me neuvomme ja opastamme hakemisessa. Minulle tulee paljon kyselyitä ja käyn läpi, mitä asioita poikkeamislupaan tarvitsee, Manninen sanoo.

Kunnan motivaatio puoltaa käyttötarkoituksen muutoksia on selvä: Asikkalaan kuten muihinkin kuntiin halutaan lisää asukkaita ja sitä kautta veronmaksajia.

– He ovat vapaa-ajanasunnoistaan toki maksaneet jo kiinteistöveroa. Kiinteistöverohan itse asiassa alenee sen jälkeen, kun muutos on tehty, Ikola-Norrbacka kertoo.

Myös kunnan palveluille on hyväksi, jos uusia asukkaita tulee, vaikka Ikola-Norrbacka muistuttaa, että toki vapaa-ajan asukkaatkin käyttävät ahkerasti kunnan palveluja.

– Kun ihminen muuttaa tänne kirjansa, niin kyllä hän todennäköisesti myös niitä meidän palveluita käyttää. Se on yhtä lailla yrittäjillekin hyvä asia.

Huonoja puolia käyttötarkoituksen muutosten lisääntymisestä Ikola-Norrbacka ei oikein etsimälläkään löydä, vaikka myöntää, että hakemusten käsittely toki teettää työtä.

–  Näen kuitenkin sen niin paljon tärkeämpänä, että me saamme ihmisiä tänne muuttamaan. Minun on vaikea nähdä mitään suuria ongelmia, että miksi meidän ei kannattaisi näitä hyväksyä. Pitäisi olla hyvin perustavanlaatuinen ongelma, että me näitä torppaisimme. Sellaista ei ole vielä eteen tullut.

– Tämä on kuitenkin sitä positiivista elinvoimatyötä, mitä kunnan pitääkin tehdä ja toimia mahdollistajana että meillä palvelut säilyy ja palveluita käytetään, Ikola-Norrbacka sanoo.

Keskustelu