Kiinnostava historiikki Nastolasta taltioi tunteitakin

Siinä se on, Nastolan kunnanvaltuuston viimeisen päätöksen tulos: Nastolan historian neljäs osa sen kirjoittaneen Ville Eerolan käsissä. Aatu Raninen

Aatu Raninen

”Se oli Suomen luontoa parhaimmillaan, joka vieläkin minussa herättää samoja tunteita vuodenajasta riippumatta”.

Näin ylevään lainaukseen päättyy uunituore teos Nastolan historia IV – Nasto­lalaisten ja Nastolaan muualta tulleiden elämä 1939–2015. Lausahdus on yksi nastolalaisuuden kokemuksista, joita kirjan kirjoittanut Ville Eerola (VTM, FM) halusi taltioida tähän Nastolan historian neljänteen ja viimeiseen osaan.

Kirjan lopussa on 20-sivunen epilogi, jälkinäytös, jossa pohdiskellaan nastolalaisuutta ja kunnan identiteettiä eri näkökulmista.

– Siitä lähdin alun perin liikkelle, kun alkoi kiinnostaa nastolalaisuus, joka nousi lehtileikkeistä esiin. Siihen lukuun oli hauskaa myös projekti päättää, ja siitä olen kaikkein ylpein. En tiedä toista kuntahistoriaa, jossa sitä käsiteltäisiin, Eerola tuumii viikonloppuna julkaistu kirja kädessään.

Historiikki valmistui pikatahtia alle neljässä vuodessa sen jälkeen kun Nastolan kunnanvaltuusto oli teoksen toteuttamisesta päättänyt viimeisessä kokouksessaan joulukuussa 2015.

Vetovastuun sai Lahden kaupunginmuseo, ja kirja julkaistiin yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa.

Tutkijan tehtävä ei ole ainoastaan kertoa faktat, vaan mitä ne merkitsevät.

Ville Eerola

Haastetta ei vähentänyt se, että käsiteltävänä oli niinkin merkittävä 75 vuoden jakso, jonka aikana Nastolassa elvyttiin sodista, asutettiin karjalaiset, teollistuttiin tomerammin kuin missään muualla Suomessa, ja lopulta taivuttiin laman kautta kuntaliitokseen.

Viikonloppuna järjestettyjen julkistamistilaisuuksien puheissa kehuttiin, kuinka hyvin Eerola onnistuu kuvaamaan pieniäkin yksityiskohtia laajoista asiakokonaisuuksista.

– Pyrin siihen tietoisesti, kun katsoin miten tällaisia kirjoja on kirjoitettu aiemmin. Nyt se oli mahdollistakin, tietoa on aika paljon, ja saatoimme kysellä ihmisiltä, Eerola sanoo.

Nastola ei ollut ennen kirjan tekoa Eerolalle tuttu paikka, Lahtikin vain kertavisiitiltä.

Kirjaa varten hän ja kuvatoimittaja Sini Ojala keräsivät kuntalaisilta muistoja ja valokuvia useissa asukasilloissa, jotka olivat tunteikkaitakin hetkiä. Kaksikko myös pyöräili pitkin kuntaa, ja vieraili asukkaiden kodeissa.

– Tutkijan tehtävä ei ole ainoastaan kertoa faktat, vaan mitä ne merkitsevät, Eerola perustelee kerronnallisia valintoja.

– Kirjan kuvitus on mielestäni poikkeuksellisen kunnianhimoinen.

Hän on aiemminkin kirjoittanut tilaushistoriikkeja aiheista, jotka eivät ole olleet entuudestaan tuttuja. Onko ulkopuolisuudesta ­hyötyä tai haittaa?

– Loppuvaiheessa nastolaiset ovat epäilleet olleen jopa etua… En ole kokenut että siitä olisi haittaa.

– Sini Ojalan kautta pääsin hyvin nastolalaisten keskuuteen, joten ehkä minulla oli parhaat puolet kummastakin. Olin ulkopuolinen, mutta päästiin tosi syvälle aiheeseen, Eerola tuumii.

Nastolan historia IV-teosta voi ostaa Nastolan kirjastostasekä Lahden museoista, museon pop up -kaupasta Malskilla, palvelutorilta ja Suomalaisesta kirjakaupasta.

Keskustelu