Orimattilalainen kirjailija Mila Teräs pohtii uudessa kirjassaan nuoria ahdistavia sukupuolirooleja.

Milla Teräksen uuden nuorten romaanin yhtenä teemana on muunsukupuolisuus. Silvia Teräs

Marjaana Kontu

17-vuotiaan Niilon miehisyyden päällä on aina ollut ripaus glitteriä. Tuppukylässä jokaisen pitää kuitenkin mahtua tiukasti omaan lokeroonsa. Niilo ihmettelee, miksi ei voisi valita yhtä aikaa sekä parransänkeä että satiinihametta, haurasta ja vahvaa.

Tähän tapaan kuvaa kansiteksti orimattilalaisen Mila Teräksen uutta nuortenkirjaa Amiraali, jonka päähenkilö on muunsukupuolinen.

Teräs halusi tarttua aiheeseen nuorten vinkkelistä.

– Sukupuolikysymykset ovat aina kiinnostaneet minua, miten iänikuiset roolit vieläkin vaikuttavat ihmisiin

– Nyt tiedetään, että sukupuolia ei olekaan kaksi, vaan on myös muita, jotka eivät sijoitu kaksinapaiseen järjestelmään. Että ei ole pakko kategorisoida itseään ahtaisiin lokeroihin.

Lokerointi ahdistaa Teräksen mukaan hyvin monia nuoria, niin Amiraalin Niiloakin, joka ei koe olevansa mies.

Nuoria ei pidä lähteä kosiskelemaan. Tarina ja tunteet ovat ne tärkeimmät.

Kirjailija Mila Teräs

– Sukupuolinen identiteetti on monille tärkeä pohdinnan aihe. Halusin antaa roolimalleja, että meitä ihmisiä on monenlaisia. Halusin laajentaa skaalaa, kuten teen kaikissa kirjoissani, vähentää sitä stigmaa (häpeäleima), jota sukupuolivähemmistöihin liittyy.

Kirjassa on toki muitakin teemoja, kuten ensirakkaus, ilmastonmuutos ja kirjoittaminen, sillä Niilo tekee runoja.

Turhaa lokerointia vierastava Teräs painottaa, että Amiraali sopii yhtä hyvin aikuisen luettavaksi, samoin kuin hänen satukirjansa.

Hänestä nuortenkirjassakin on tärkeää rehellisyys.

– Nuoria ei pidä lähteä kosiskelemaan. Tarina ja tunteet ovat ne tärkeimmät, että ne ovat rehellisiä.

Uskottavuuden vuoksi hän kuitenkin luetti omilla, 13- ja 16-vuotiailla tyttärillään viestiketjun, jota Niilo kännykällä käy.

– Sainkin hyviä vinkkejä, hän nauraa.

Palautetta nuorilta Teräs saa aika ajoin sosiaalisen median kautta ja kouluvierailuillaan, joita korona tosin on rajoittanut.

Teräkseltä on Amiraalin ohella vastikään ilmestynyt myös lasten kuvakirja Lentävä mummini. Sanna Pelliccionin kuvittama kirja kertoo isovanhemman ja lapsen yhteisistä hetkistä ja puhuu kiireettömyyden, tarinoiden, mielikuvituksen ja leikin voimasta.

– Tähän kirjaan istui Sannan rempseä ja villi kuvitustyyli. Kirjassa on vähän tekstiä, joten se sopii kaikenikäisille taaperoista lähtien.

– Tiedän, että koululaisetkin tykkäävät lukea kuvakirjoja, jos aikuiset niitä tarjoavat. Usein aikuisetkin ostavat niitä itselleen, ne eivät ole ikäsidonnaisia.

Lasten ja nuorten lukemattomuus on yleinen huolenaihe. Kirjailijan vinkit kodeille ovat yksinkertaisia.

– Pitää hankkia kirjoja kotiin, lainata niitä ja tarjota niitä lapsille. Kirjoja kannattaa lukea lapsille murrosikään asti. Kun kirjoja kotona luetaan, se jää takaraivoon. Mutta sekin on hyväksyttävä, että kaikkia lukeminen ei vain kiinnosta.

– Äänikirjatkin ovat hyvät juttu, vaikka kirjailijalle niistä ei tuloja kerry samalla tavalla. Tiedän monia, jotka pystyvät paremmin keskittymään, kun joku lukee.

Myös aikuisille kirjoittava Teräs kertoo kirjoittavansa aina useita kirjoja limittäin, nytkin on työn alla viisi ideaa.

Seuraavaksi häneltä ilmestyy ensi vuoden puolella kuvakirja, tulossa on myös alaluokkalaisille suunnattu, helppolukuinen kirja.

Keskustelu