Avustusten jako huolettaa – Uudessa lähidemokratiamallissa nähdään kuitenkin myös mahdollisuuksia Nastolalle

Tapahtumien rahoitus jatkossa mietityttää Nastolassa. Esimerkiksi joulunavauksen järjestämisen on mahdollistanut aluejohtokunnan avustus, jota ei enää jatkossa ole luvassa. Tuomas Räihä

Marjaana Kontu

Lahden päätös uusien alueellisten kumppanuuspöytien perustamisesta on herättänyt Nastolassa huolta, tietäähän se loppua Nastolan erityisasemalle lähidemokratiassa.

Nastolan aluejohtokunnan toiminta lakkaa keväällä, minkä jälkeen toimeen tarttuvat uudet neljä alueellista kumppanuuspöytää.

Itäisen Lahden kumppanuuspöytään on tiettävästi kaavailtu Nastolan ohella Karistoa ja Kujalaa.

Nastolassa kannetaan huolta etenkin siitä, että uusi elin ei enää voi jakaa projektiavustuksia, joilla on turvattu nastolalaisille tärkeiden tapahtumien järjestäminen.

– Siihen on joku ratkaisu löydettävä, sanoo aluejohtokunnan puheenjohtaja Rauno Grönroos.

Aluejohtokunta on normaalivuosina jakanut 50–60 000 euroa avustuksina yleisötapahtumille, joiden järjestelyistä paikalliset toimijat ovat talkoilla vastanneet. Näin on mahdollistettu esimerkiksi Nastola-viikon, joulunavauksen ja ohjelmallisten toripäivien järjestäminen. Kumppanuuspöydät voivat jakaa toimintabudjetistaan vain pieniä avustuksia.

– Se on selvää, että Lahden kaupunki ei tule tapahtumia Nastolassa toteuttamaan, vaan se jää kolmannen sektorin harteille. Niillä taas ei ole mitään mahdollisuuksia omalla rahalla näitä tehdä. Siihen täytyy joku taho nimetä ja löytyä raha myöskin, Grönroos painottaa. 

Kumppanuuspöydät koostuvat muun muassa yhdistysten, oppilaitosten, yritysten ja seurakuntien edustajista sekä asukkaista. Ne voivat esimerkiksi antaa lausuntoja ja ottaa kantaa palveluihin.

Muutos ei ole Nastolalle vain uhka, vaan myös mahdollisuus, uskoo projektityöntekijä Sanna Virta, joka on edustanut kaupunkia aluejohtokunnassa.

– Kumppanuuspöytä on ketterämpi ja vähemmän byrokraattinen malli, joten sen toimintaan on helpompi lähteä mukaan. Aluejohtokunta on toiminut lautakunnan tavoin, mutta kumppanuuspöytä ei ole päätösvaltainen elin.

Kuuluuko nastolalaisten ääni myös jatkossa kaupungin päätöksenteossa?

– Palloa täytyy heittää kaupungin suuntaan, että kumppanuuspöytiä todella kuunnellaan eivätkä ne jää kahvikerhoiksi.

– Aluejohtokuntaahan on kritisoitu siitä, että se on vain Nastolassa ja muut ovat eriarvoisessa asemassa. Tämä tuo tasa-arvoa, muistuttaa Virta.

– Nastolalle tämä on heikennys, sanoo Grönroos, mutta huomauttaa, että tavoitteena oli alun perinkin kehittää lähidemokratiamallia.

– Päätöksenteko menee aina etäämmälle kuntalaisista. On tärkeää, että on taho, jonne kuntalainen voi marssia ovesta sisään ja kertoa huolensa.

Grönroos uskookin, että Nastolasta voidaan auttaa muita alkuun.

– Yhteistyön rakentaminen kumppanuuspöytien välille ei ole vähäarvoinen asia.

Aluejohtokunta on ollut lähidemokratiakokeilu ja Virrasta onnistunut sellainen. Johtokunta on pystynyt vaikuttamaan vaikkapa kaavoitukseen ja Rakokiven kehittämiseen sekä toteuttanut osallistuvaa budjetointia.

– Nastolassa on tehty pioneerityötä kaupungin hyväksi. Aluejohtokunnan vahvuus on ollut yhteishenki.

Hyväksi käytännöksi ovat Virrasta osoittautuneet myös Kerro pois! -asukastapaamiset, joita on tarkoitus jatkaa.

Nastolan aluejohtokunta järjestää kumppanuuspöytämallista Kerro pois! -tilaisuuden verkossa keskiviikkona 9.12. kello 16–17.30. Tilaisuus järjestetään Teamsilla ja siinä on mahdollisuus kysellä ja kommentoida.

Kommentoi