OP Orimattilan yhdistäminen Päijät-Hämeen Osuuspankkiin on herättänyt laajan somekeskustelun – Yhdistymisestä päätetään tiistaina

Orimattilan, Pukkilan, Koitti-Pertunmaan ja Päijät-Hämeen Osuuspankkien edustajistot päättävät pankkien mahdollisesta fuusiosta tiistaina. Marjaana Kontu

Soili Kaivosoja

Orimattilalaisilla Facebook-kanavilla käydään parhaillaan vilkasta keskustelua OP Orimattilan yhdistymisestä Päijät-Hämeen Osuuspankkiin. Perjantaihin mennessä somessa järjestetty äänestys oli saanut perjantaihin mennessä yli tuhat ääntä. 96 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että OP Orimattilan tulisi jatkaa itsenäisenä pankkina.

Somemyllytyksen sai aikaiseksi orimattilainen Finlandia Kirjan yrittäjä Matti Pietilä, joka julkaisi viikolla asiasta näyttävät mainokset paikallislehdissä.

– Asia on tunteita herättävä ja pitääkin olla, koska kuitenkin puhutaan pankin olemassaolosta ja itsenäisyyden päättymisestä. Koko jäsenistöä pitäisi ehdottomasti kuunnella. Eihän Suomeakaan liitetty EU:hun ilman kansanäänestystä, Matti Pietilä vertaa.

Pietilä olisi nähnyt parempana vaihtoehtona, että nykyinen edustajisto olisi valmistellut liittymistä ja seuraava, syksyllä valittava, edustajisto olisi tehnyt päätöksen liittymisestä.

– Näin edustajistovaaleissa jäsenet olisivat pystyneet äänestämään sen perustella, mikä näkemys itsenäisyyteen kullakin ehdokkaalla on.

Osuustoiminta-aatteen miehenä Pietilä halusi tuoda jäsenistön tietoon liittymiseen vaikuttavat asiat, sillä hänen mukaansa pankki ei ole tiedottanut jäsenistöään riittävästi.

– Valitettavasti Suomesta ei löydy organisaatiota, joka puolustaisi itsenäistä osuuskunta- tai osuuspankkitoimintaa. Taustalla on kuitenkin isot voimat, jotka ajavat fuusioita eteenpäin, eikä meiltä löydy asiantuntijatahoa, joka pystyisi puolustamaan itsenäistä pankkitoimintaa. Normaalijäsenen on todella vaikea sanoa vastaan tai esittää eriäviä näkökulmia.

Matti Pietilä on hankkinut rahoituspuolen kannuksensa nimenomaan OP-ryhmästä. Hän on työskennellyt muun muassa pankkeja valvovassa toimielimessä sekä ollut OP-ryhmän esimiesvalmennusohjelmassa ja tehnyt yliopiston pro gradu -tutkielman Orimattilan Osuuspankista.

Entä mitä vaikeutuksia Pietilä näkee yhdistymisestä?

– Ensimmäisenä tulilinjalla ovat tietenkin paikalliset konttoripalvelut, jotka valitettavasti usein osuvat kassapalveluja käyttävään asiakaskuntaan. Sen jälkeen myös muut palvelut heikentyvät ja niitä joudutaan lähteä hakemaan kauempaa.

– Itse näen erityisen suurena haittana sen, että Lahdesta katsottuna Orimattila nähdään syrjäseutuna, mikä puolestaan tulee näkymään asuntojen ja omakotitalojen arvostuksissa. Se on jo nähtävillä muualla Suomessa. Maaseudulla kiinteistöjen ja asuntojen arvot saattavat pudota niin, ettei pankki katso niille enää mitään vakuutusarvoa. Henkilökohtaisesti olen törmännyt siihen, että Lahti on katsonut jopa Nastolan niin syrjäiseksi alueeksi, ettei sinne ole haluttu rahoittaa.

– Lisäksi paikallinen kilpailutilanne heikkenee, joka vaikuttaa helposti hintoihin ja palvelutasoon. Eli tämä ei kosketa vain Osuuspankin asiakkaita vaan koko Orimattilaa, sillä kun paikkakunnalta poistuu kilpailu näin tärkeässä toiminnassa, se tulee haittaamaan kaikkien pankkien asiakkaita, Matti Pietilä korostaa.

OP Orimattilan hallituksen puheenjohtaja ja ohjausryhmän puheenjohtaja Katja Kuosa-Kaartti näkee asian toisin.

– Katsomme, että yhdistymisellä pystymme turvaamaan se, että saamme asiakkaillemme parempia palveluja. Jatkossakin asiointi tapahtuu samassa konttorissa ja sama henkilökunta on käytettävissä. Se ei muutu mihinkään, Kuosa-Kaartti painottaa.

– On spekuloitu, että kuuden vuoden päästä konttori lakkautetaan, mutta jos asiakkaat tarvitsevat sitä ja käyttävät konttorin palveluita, niin miksi lopettaisimme. Emme näe, että yhdistyminen heikentäisi asiakkaiden asemaa. Tavoite on tarjota heille se, mitä he tarvitsevat.

Päätös yhdistymisestä ei ole ollut helppo prosessi ja se on vienyt aikaa.

– Olemme jo pitkään miettineet ja katsoneet eteenpäin sitä, miten maailma, teknologia, asiakkaiden käyttäytyminen sekä finanssialan sääntely ovat muuttuneet. Näiden harkintojen perusteella näemme, että asiakkaiden kannalta on parasta toimia isommassa organisaatiossa. Siten meillä on käytössä kaikki eri alueisiin kohdistuvat asiantuntijat ja erikoisosaaminen sekä isommat hartiat esimerkiksi yritysluototukseen, Kuosa-Kaartti toteaa.

Pankin loittonemista asiakkaistaan on Kuosa-Kaartin mukaan turha pelätä.

– Enää se, että pienemmissä pankeissa esimerkiksi luottopäätöksiä tehtäisiin helpommin, ei pidä enää tänä päivänä paikkansa. Pienempiä pankkeja koskevat kaikki samat säännöt, jotka isompiakin. Koska olemme EKP:n valvonnassa, kaikkia valvotaan tosi tiukasti. Mitä isompi pankki on kyseessä, sitä paremmin pystymme antamaan riskien hallinnan ja sääntelyn valvonnan niihin erikoistuneille ihmisille.

Katja Kuosa-Kaartti myöntää, että vaikka ratkaisu ei ole ollut helppo, on maailmaa katsottava eteenpäin.

– Kaikki me pyrimme tekemään tässä päätöksessä parhaamme. Itse seison yhdistymisen kannalla vakaasti, hän toteaa.

OP Artjärven ja Länsi-Kymen Osuuspankkien yhdistymisestä tehdään päätös myös tiistai-iltana.

49-henkinen edustajisto tekee päätöksen siten, että paikan päälle Artjärven Osuuspankkiin tulee 20 osallistujaa, joilla on valtakirjat lopuilta edustajiston jäseniltä.

– Kymmenen osallistujaa on kokoushuoneessa yläkerrassa ja kymmenen henkilöä pankkisalissa alakerrassa. Osallistujat pääsevät seuraamaan kokousta Teams-yhteyden välityksellä, kertoo OP Artjärven toimitusjohtaja Reijo Hurskainen.

Kommentoi