Asikkalan helmet esittelyssä podcastissa

Ensimmäisessä podcastissaan Kirsi Saastamoinen keskustelee nykyisin Irlannissa asuvan tyttärensä kanssa. -

Tuomas Räihä

Asikkalaa tuodaan esille uudella tavalla, kun Kirsi Saastamoinen julkaisee kotikunnastaan podcast-sarjan. Podcastin tekeminen lähti liikkeelle, kun Saastamoinen osallistui Päijänne-Leaderin Heimohautomon kyläpodcast-tempaukseen, jossa koulutettiin kahdeksan podcastien tekemisestä kiinnostunutta toteuttamaan neljä podcast-jaksoa.

Saastamoinen lähti mukaan sattumalta, hän ei ollut aikaisemmin suunnitellut podcastien tekemistä.

– Näin asiasta mainoksen Facebookissa. Mietin pitkään, lähtisinkö, mutta sitten eräänä unettomana yönä ilmoittauduin Heimohautomon koulutukseen, Saastamoinen kertoo.

Kun hankkeen ajatuksena oli kertoa kylien tarinoita, mietti Saastamoinen, miten toisi esille Asikkalan tarinoita. Hän päätyi haastattelemaan ihmisiä lähipiiristään, hänen oman elämänsä helmiä. Yhteyksiä podcastin nimeen Helmiä Asikkalasta löytyy muitakin.

– Jokaisen ihmisen oma tarina on helmi. Tärkeä ja arvokas. Liki jokaisessa podcastissa nostetaan esille Asikkalan “helmiä”, eli mitä haastateltavat kokevat itselleen tärkeiksi ja arvokkaiksi asioiksi entiseen tai nykyiseen kotiseutuun, Asikkalaan, liittyen.

Saastamoinen haastatteli jaksoissaan ensin tytärtään, joka asuu nykyisin Irlannissa, sitten lapsuudenystäväänsä, seuraavaksi hänelle rakkaan harrastuksen piiristä ihmisiä sekä viimeiseksi ystävää, johon on tutustunut aikuisiällä.

– Jokaista näistä yhdistää Asikkala-näkökulma. Tytär ja ystävä ovat muuttaneet Asikkalasta pois, musiikkiteatteri Haikeiden Kopsujen esiintyjistä suurin osa ja harjoitukset on Asikkalassa, ystäväni on muuttanut aikuisiällä Asikkalaan.

Koska podcastien tekeminen oli Saastamoiselle uutta, se vaati myös opettelua. Itse haastattelujen tekeminen ja äänitys oli helppoa ja mukavaa, mutta jaksojen editoinnissa alkoivat vaikeudet.

– Editointi oli ihan uutta ja jouduin opetteleman Audacityn käytön. Se oli hankalin osuus ja melkein meinasi usko loppu ja podcastit jäädä tekemättä.

– Editoin ensin tekemäni podcastit ja ihmettelin äänen laatua. Olin tehnyt kaiken ihan väärin ja jouduin aloittamaan alusta. Onneksi Johannes Niemeläinen (hankkeen kouluttaja) auttoi eteenpäin. Olin aika riemuissani, että sain jaksot valmiiksi ja julkaisukelpoisiksi. Lisäksi peruseditointi on jo melko hyvin “hanskassa”.

Helmiä Asikkalasta podcastin jaksot julkaistaan Soundcloud-sivustolla. Kaksi ensimmäistä on jo julkaistu ja loput julkaistaan kahtena seuraavana keskiviikkona. Tuliko jaksoista sitten sellaisia, kuin Saastamoinen itse halusi?

– Ennen jaksojen tekemistä minulla ei juuri ollut odotuksia, lähestyin asiaa enemmänkin uteliaana ja “katsotaan mitä tulee” -asenteella. Toivottavasti jaksoista välittyy, että jokaisen jakson tekeminen ja keskustelut haastateltavien kanssa olivat mielenkiintoisia. Meillä oli mukavaa yhdessä.

Podcast

Melkein kuin radio-ohjelma

Sanaa podcast käytetään viitattaessa sekä podcast-lähetykseen että podcast-tallenteeseen. Podcast-lähetys on internetistä esim. tietokoneelle tai kännykkään verkkosyötteenä tilattava, usein radio-ohjelman kaltainen lähetys. Podcast-tallenteella taas tarkoitetaan podcast-lähetyksenä jaettavaa ääni- tai videotallennetta.

Englanninkielinen termi podcasting on alun perin yhdistelmä sanoista iPod (Applen MP3-soitin) ja broadcasting ’(radio- tai televisio)lähetys’. Podcastit ovat yhä tutumpia ja suositumpia, mutta suomenkielistä yksiselitteistä vastinetta sanalle ei ole.

Lähde: Kielikello

Kommentoi