Aivostimulaattori palautti Tuula Hildénin elämän

Heinämaan Pitsinkutojien pitkäaikaiselta entiseltä puheenjohtajalta sujuu edelleenkin rivakasti nappuloiden heittely. Lauantaina 75 vuotta täyttävä Tuula Hildén iloitseekin aivostimulaattorin tuomasta avusta. ”On kuin olisin saanut elämäni takaisin”, hän sanoo. Soili Kaivosoja

Soili Kaivosoja

Kahdeksan vuotta sitten Orimattilassa oli paljon lunta. Silloin Heinämaalla vielä asunut Tuula Hildén muistaa sen siitä, että postinhakureissulla lumeen jääneet jäljet paljastuivat lopulta Parkinsonin taudin ensioireiksi.

– Palatessani postilaatikolta ihmettelin mikä oli jättänyt lumeen ikään kuin laahaavan jäljen. Olin tietämättäni ja huomaamattani laahannut toista jalkaani, joka selvisi minulle vasta lumessa näkyvästä jäljestä, Tuula Hildén kertoo.

Samaan aikaan oikeassa kädessä alkoi esiintyä vapinaa. Siinä vaiheessa Hildén arvasi, että kaikki ei ole ihan kunnossa.

Kontrollikäynnin yhteydessä Hildén kysyi syöpälääkäriltään asiasta.

– Ei kestänyt kovinkaan kauaa, kun lääkäri totesi, että jaaha, uusi Parkinson-tyttö tulee.

Taudin diagnosointi ei ihmeemmin pelästyttänyt kaksi kertaa syövän nujertanutta Hildéniä. Talvi 2011 oli kuitenkin raskas, sillä Hildén oli menettänyt miehensä nopeasti edenneeseen sairauteen vain muutamaa kuukautta aiemmin.

Parkinsonin tautiin määrätty lääkehoito toi mukanaan ikäviä sivuvaikutuksia. Lääkkeiden oton jälkeen tuli aina pahoinvointikohtauksia.

– Lääkkeitä piti aluksi ottaa viisi, kuusi kertaa päivässä. Myöhemmin lääkkeet oli otettava jopa kolmen tunnin välein.

Lääkkeillä saatiin Parkinsonin tautiin kuuluva vapina lähes kokonaan kuriin, mutta ei kuitenkaan kokonaan. Myös jäykkyys ja kankeus vaikeuttivat arkielämää.

Reilu vuosi sitten tautiin päätettiin hakea apua aivoihin asennettavasta aivostimulaattorista. Ennen vaativaa leikkausta Hildén joutui käymään erilaisissa kokeissa sekä monissa muistitesteissä.

– Laitteen asennukseen on kovat vaatimukset. Aiemmin ikäraja oli 75 vuotta, mutta nykyisin niitä voidaan asentaa vanhemmillekin ihmisille.

Leikkauksessa potilaan aivoihin asennetaan elektrodit, jotka vaikuttavat tiettyihin aivojen osiin. Reilun tulitikkuaskin kokoinen pulssigeneraattori, joka lähettää aivoihin sähköimpulsseja, asennetaan leikkauksessa ihon alle solisluun alapuolelle.

– Minulla on tässä ohimoiden yläpuolella tällaiset pienet ”antennit”, Hildén esittelee elektrodien päitä, jotka ovat piilossa hiuksien seassa.

Pulssigeneraattoria säädetään television kaukosäädintä muistuttavalla kaukosäätimellä.

– Sen avulla voin lisätä tai vähentää sähköimpulssien määrää oman vointini mukaan. Yleensä en tarvitse muuttaa asetuksia edes joka päivä, mutta mikäli tunnen esimerkiksi kankeutta tai jäykkyyttä, voin lisätä hetkeksi enemmän ”virtaa” aivoihin.

Kuusi tuntia kestänyt leikkaus tehtiin Hildénille viime vuoden helmikuussa.

– Elämäni laatu parani huomattavasti. Sain ikään kuin uuden elämän, Hildén iloitsee.

– Voin liikkua itsenäisesti ulkona. Käyn lisäksi säännöllisesti Torikulman fysioterapiassa fysioterapeutin hoidossa. Ja joka aamu jumppaan television jumppaohjelman parissa. Ne pitävät toimintakykyni parempana.

Tuula Hildén korostaa, että leikkausta ei kannata pelätä, ja hän suositteleekin aivostimulaattoria Parkinsonin tautia sairastavalle.

– Tautia on turha hävetä, siitä puhutaan aivan liian vähän. Meillä Orimattilassakin toimii Parkinson-kerho, joka kuuluu Lahden seudun Parkinson-yhdistykseen.

Sairaus

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on etenevä ja parantumaton neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet.

Tauti johtuu siitä, että aivojen tietyt liikesäätelyyn osallistuvat hermosolut alkavat tuhoutua. Tuhoutuminen on etenevää, eikä sitä toistaiseksi pystytä millään hoidolla pysäyttämään. Oireet saadaan nykylääkityksen avulla kuitenkin yleensä varsin hyvin hallintaan.

Suomessa koko väestöstä 1–2 ihmistä tuhannesta sairastaa Parkinsonin tautia. Yli 70-vuotiaista tauti on jo lähes kahdella ihmisellä sadasta. Suomessa parkinsonpotilaita on noin 16 000. Keskimääräinen taudin alkamisikä on 60 ikävuoden molemmin puolin.

Tauti on nimetty englantilaisen lääkärin James Parkinsonin mukaan, joka kuvasi sen vuonna 1817.

Kommentoi