Hevosen lannalle haetaan energiakäyttöä

Christa Packalénin tallilla lantaa kertyy aika tavalla. Fortumin päätös olla vastaanottamatta lantaa laittoi miettimään uudelleen, mihin lantaa voisi tarjota. Jussi Karvonen

Jussi Karvonen

Monen tallin ja radankin osalta lantahuolto sai haasteita vuodenvaihteessa, kun Fortum kertoi lakkauttavansa Fortum HorsePower-kuivike- ja lantahuoltopalvelun helmikuun lopussa. Enimmillään talleilta kerättiin 30 000 tonnia lantaa vuodessa. Järvenpään voimalaitoksessa lantaa on poltettu jätteen ohessa.

Hevosen lannan käyttö lämpöenergiana nousi uudestaan esiin, kun Fortum ilmoitti lopettavansa lannan vastaanoton Järvenpään voimalaitokselle. Muutama vuosi sitten Janne Ekholm oli Jokimaan raviradan projektijohtajana tutkimassa raviradan läheisyyteen suunniteltua biokaasulaitosta, joka on nyt ikään kuin tauolla.

Tällä hetkellä Ekholm on energiabrändi Energy Shiftin palveluksessa. Lanta on tullut jälleen ajankohtaiseksi, koska puuhaketta ja lantaa voidaan polttaa lämpöenergiaksi.

– Ajatus on ollut meillä tiedossa jo pari vuotta, mutta meidän ei ollut mielekästä laittaa hanketta vireille niin pitkään kuin Fortum poltti lantaa ja jätettä. Talleilla ei olisi ollut mitään motivaatiota ottaa tätä palvelua käyttöön, koska Fortumin tarjoama palvelu toimi tallien kannalta oikein hyvin. Uusi innovaatio tämä ei ole, mutta nyt talliyrittäjillä saattaisi olla motivaatiota asiaan, sanoo Ekholm.

Ekholmin mukaan uutena ajatuksena on sijoittaa lämpövoimaloita lähelle hevoskeskittymiä tai raviratoja.

– Suomessa rakennetaan vuosittain kymmeniä pieniä lämpövoimaloita. Niitä on miltei joka kunnassa samoin kuin hevosiakin. Jos lantaa ja haketta polttava lämpölaitos sijoitettaisiin hevoskeskittymän lähelle, lannalle kertyisi vain lyhyitä kuljetusmatkoja.

Uutta paikkaa ei ole tiedossa, mutta toistaiseksi pystyn varastoimaan omalle tontille.

talliyrittäjä Christa Packalén

– Vaihtoehtoja sijoituspaikoiksi löytyy varmasti. Monet radat ovat lähellä kaukolämpöverkkoja, ja tarvittaessa erillisverkkoja voi löytyä läheltä talleja. Lahden seudulla yksi vaihtoehto lämmöntuotannolle olisi Orimattila, sillä Lahdessa on jo vahva kaukolämmöntuotanto.

Hakkeella ja lannalla tuotettu lämpö on hivenen edullisempaa kuin pelkällä hakkeella tuotettu lämpö.

– Lanta ei ole ihanteellisin polttoaine, koska sen laatu vaihtelee suuresti, ja se sisältää runsaasti vettä, mutta hakkeen kanssa siitä muodostuu käyttökelpoinen polttoaine.

Jokimaan raviradan kupeeseen suunniteltu lantaa hyödyntävä biokaasulaitos on ottanut takapakkia.

– Se olisi rakennettu jo vuosia sitten ilman valituksia, joita tehtiin ennen kaikkea oletetuista hajuhaitoista, joita ei minun mielestäni kuitenkaan olisi ollut. Joka tapauksessa biokaasulaitos on nyt tauolla. Laitos sijaitsisi kolmen kunnan, Orimattilan, Hollolan ja Lahden rajalla, jolloin se palvelisi aika laajasti paikkakuntien asukkaita, Ekholm toteaa.

Hollolaisen Kiikun tallin Christa Packalénille Fortumin päätös tuli yllätyksenä.

– Lannan määrästä en osaa tarkallaan sanoa, mutta sitä kertyy aika tavalla. Nyt minulla on tarjouksia vetämässä kuljetuksesta ja vastaanotosta. Vastanottajia on, mutta kaikki eivät tunnu ottavan uusia asiakkaita.

– En usko, että kuljetus on se suurin ongelma, vaan vastaanottajan löytyminen. Osa lannan vastaanottajista hoitaa kuljetukset, mutta uskoisin kuljetuksen, jotka tapauksessa järjestyvän jonkun muunkin toimesta, sanoo Packalén.

Packalénilla ei ole toistaiseksi isompaa huolta lannasta.

– Viimeisen erän toimitin Fortumille helmikuun lopussa. Uutta paikkaa ei ole tiedossa, mutta toistaiseksi pystyn varastoimaan omalle tontille, jolla tilaa on riittävästi. Hevostilojen yhteistyö olisi kenties mahdollista, mutta käytännössä se vaihtoehto tuskin onnistuu, Packalén pohtii.

Kommentoi