Kärkölän kunnan omistamat 50 taideteosta kartoitettiin ja kuvattiin osana Lahden museoiden hanketta

Esa Blickin Nelejä suuntaa -teos seisoo Kauppatien ja Järveläntien risteyksessä. Miia Kelkka / Lahden museot

Marjaana Kontu

Kärkölän kunta omistaa kaikkiaan 50 taideteosta, jotka on nyt tarkasti inventoitu ja kuvattu. Kärkölän taideomaisuus käytiin läpi Lahden museoiden projektissa syksyn 2020 aikana, ja tiedot siirrettiin Lahden taidemuseon tietokantaan. Aiemmin kaikista teoksista ei ollut kuvia museossa.

Inventoinnissa kartoitettiin kaikkiaan viiden päijäthämäläisen kunnan taidekokoelmat osana Lahden museoiden alueellista taidemuseotyötä. Selvityksessä paikannettiin kaikkiaan noin 450 teosta.

Museon projektityöntekijä kiersi Kärkölän ohella Asikkalassa, Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä kartoittaen kaikki kunnan omistamat taideteokset, sisätiloissa ja ulkona. Orimattilan ja Heinolan taidemuseot ovat jo työn tehneet, samoin Hollola on tehnyt omatoimista inventointia.

Teoksista otettiin kuvat ja tiedot siirrettiin museon hallinnoimaan kokoelmatietokantaan. Kunnat ovat myös saaneet inventoinnin tulokset käyttöönsä.

Kärkölän kunnan kokoelmissa nousevat esiin monet kärköläläislähtöisten taitelijoiden teokset.

– Joka kunnassa on ne omat hienot juttunsa. Joka kunnassa erottuivat omat kunnan tekijät, Kärkölässä esimerkiksi Esa Blickiltä kunnan omistuksessa on muitakin kuin Kauppatien ja Järveläntien risteyksessä olevan Neljä suuntaa -teos, summaa aluetaidemuseotutkija Elisa Lindell.

Kaikilla kunnilla on omat kokoelmien helmensä.

Projektityöntekijä Miia Kelkka

– Mielenkiintoinen nimi on myös edesmennyt Arto Pennanen, hän maalasi luontoaiheisia tauluja, lähinnä maisemia.

Tyypillistä on, että paikallisen taiteen lisäksi kunnan hallussa on lahjoitustaidetta.

Inventointiin ryhdyttiin, koska edellisestä oli jo kulunut aikaa, ja kaikki teokset haluttiin kuvata.

– Aluetaidemuseon tehtävä alueellisena vastuumuseona on pitää yllä keskusrekisteriä, olla taho, jolla on koko maakuntaa koskeva tieto.

Suurimman jalkatyön teki projektityöntekijä Miia Kelkka, joka kiersi ­kaikkien viiden kunnan tilat, otti teoksista kuvat ja keräsi niiden tiedot talteen. Työhön meni nelisen kuukautta.

– Jotta kokoelmista saatiin hieman nykyaikaisempi käsitys, teoksista otettiin valokuvat ensimmäistä kertaa. Lisäksi merkittiin ylös taiteilija, sijaintipaikka, mitat, taiteilijan, kehystäjän ja gallerian merkinnät sekä käytetyt materiaalit, tekniikat ja tekotavat, kuvaa Kelkka inventoinnista kertovassa Maakunnan mainiot -blogissaan.

– Päijät-Hämeessä kaikilla kunnilla on omat ­kokoelmien helmensä, ja näkemäni teokset kuvastavat todella hienolla ja monipuolisella tavalla paikallisten taiteilijoiden elämäntyötä ja kotiseutujen tuntemusta, Kelkka arvioi.

Lindellistä inventointi oli kiinnostava urakka. Tiedon määrä lisääntyi, ja inventointi mahdollistaa myös teosten laajemman saavutettavuuden ja tutkimuksellisen käytön.

Projektin toivotaan lisäävän kuntien kokoelmien arvostusta. Suurin osa teoksista on kuntalaisten nähtävillä esimerkiksi kirjastoissa, kouluissa ja sote-keskuksissa. Lindellistä olisi hienoa, jos kunnat järjestäisivät niistä näyttelyitä.

– Se olisi kannustettavaa. Ne ovat kuitenkin yhteistä omaisuutta.

Kommentoi