Hollolan keskiaikaisen kivikirkon muistotaulu ansaitsisi päästä näytille

Jeesus Getsemanessa -maalausta säilytetään Hollolan seurakunnan holvissa. Jarkko Juselius

Jarkko Juselius

Hollolan seurakunnan historiallisiin aarteisiin lukeutuu mielenkiintoinen muistotaulu 1600-luvulta. Kristus Getsemanessa muistuttaa meitä pääsiäisen ajasta, mutta myös suomalaisesta kirkkohistoriasta, siirtymisestä katolisuudesta luterilaisuuteen.

Taulu on tällä hetkellä evakossa seurakunnan holvissa, missä sitä päästiin kuvaamaan suntio Anneli Jokisen ystävällisellä myötävaikutuksella ja tarkan valvonnan alla.

Hollolan keskiaikaisen kivikirkon opas Kyösti Toivonen on perehtynyt taulun historiaan. Hänen mukaansa Turun linnan saarnaaja Andreas Orraeus saapui Hollolan kirkkoherraksi vuonna 1642.

Kivikirkon katto oli palanut samana vuonna, ja uusi kirkkoherra ryhtyi johtamaan korjaustöitä. Hän ei johtanut pelkästään korjaustöitä vaan ryhtyi muuntamaan kirkkoa luterilaishenkiseksi.

Uskonpuhdistus eli käytännössä luopuminen katolisuudesta oli päätetty Ruotsin valtakunnassa jo yli sata vuotta aikaisemmin, mutta Hollolan perukoilla asiaa ei pidetty aivan kiireellisenä.

Kirkkoherra Orraeus oli kuitenkin varsin tyytyväinen omaan urakkaansa, kirkon sisustus kun muuttui luterilaiseksi.

– Ikuistaakseen aikaansaamansa uudistukset kirkkoherra maalautti kookkaan Kristus Getsemanessa -maalauksen, jonka hän toivoi säilyvän osoituksena kirkkoherran merkittävästä roolista uudistusprosessissa, Kyösti Toivonen kertoo.

Orraeus toi siis näytille paitsi komean muistotaulun, myös oman osaamisensa.

Taulun alalaidassa on ruotsiksi teksti: ”Tämä taulu, niin kuin myös itse saarnastuoli, kuoripalkki, soittopenkki ynnä seinässä olevat kuvat on maalattu Andreas Joonaksenpoika Orreauksen, Hollolan pastorin ja rovastin, tilauksesta ja innokkaasta aloitteesta Herran vuonna 1655.”

Taulu on vuosien ja onnettomuuksienkin saatossa kokenut kovia. Maalaus kärsi vesivahingon ilmeisesti 1800-luvun lopulla, ja alaosassa olleet nukkuvat opetuslapset ovat huuhtoutuneet taulusta pois. Taulu on myös joutunut hakemaan paikkaansa kirkossa useaan otteeseen.

Kymmenkunta vuotta sitten se kannettiin uudestaan varastoon ja viettää siellä aikaansa silkkipaperikääreissä.

Kyösti Toivosen mukaan 1600-luvun maalaukset ovat Suomen taiteen historiassa suhteellisen harvinaisia. Taulu on arvokas myös siksi, että se kertoo kirkon sisustuksen muutoksista.

– Toivottavasti seurakunta palauttaa maalauksen takaisin kirkkoon. Uusi paikka sille voisi löytyä eteläisen seinän nurkasta, läheltä Pyhää Yrjänää ja Suomen suurinta lohikäärmettä, Kyösti Toivonen pohtii näin pääsiäisen aikaan.

Kommentoi