Laiduntaminen on oleellinen osa luomulehmän elämää, ja lisäksi Valion luomumaidontuottajat lisäävät luonnon monimuotoisuutta viljelemällä pelloilla monipuolisesti erilaisia viljelykasveja. Tämä lisää lajikirjoa ja tarjoaa pölyttäjähyönteisille sopivia ravintokasveja.
Sen tietävät myös villikkalaisen Kyöstilän Nalle Puh, Oneplus Neiti ja Ritu, jotka pääsivät helmikuussa Valion luomumaito- ja luomupiimäpakkauksiin.
Kyöstilän tilan yrittäjät Outi ja Tomi Kyöstilä ovat käyneet Valion järjestämän hiiliviljelykoulutuksen.
– Hiiliviljelyssä on kyse keinoista, joilla maaperä pidetään terveenä, jotta sillä on kyky sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä. Hiiliviljely on meille tuttua jo entuudestaan, sillä luomuviljelyn toimintatavat, kuten siemenseosten käyttö lajikirjon lisäämiseksi ovat samoja kuin hiiliviljelyssä, Outi Kyöstilä kertoo.
Luomutilalla kun ollaan, niin käytössä ei ole kasvinsuojeluaineita eikä ostolannoitteita.
– Rehellisesti sanottuna Villikkalassa haisee paska ainakin kaksi kertaa vuodessa, kun kasvuvoimaa haetaan omalla lietelannalla, joka on luonnontuote, Kyöstilä nauraa.
Kyöstilän peltojen nurmissa käytetään timotein rinnalla muun muassa puna-apilaa ja sinimailasta niiden isojen, syvien juurien vuoksi.
– Timotein juuret jäävät pellon pintakerrokseen, mutta apilan ja sinimailasen juuret ulottuvat syvälle, jolloin ne kuohkeuttavat maata ja pieneliöillä on tilaa ruokaa ja tilaa möyhentää. Vesikin imeytyy syvemmälle. Kuivina vuosina apila onkin pelastanut meidät hyvin.
Vuodesta 1688 saman suvun hallussa olleen Kyöstilän reilu satapäinen ayrshire-karja laiduntaa keväästä riippuen toukokuulta lokakuulle.
– Nuorisolla ja ummessa olevilla lehmillä on kasvattamojärjestelmä, jonka ansiosta ne pääsevät taivasalle päivittäin myös talvella. Lypsäville lehmille avaamme ovet silloin tällöin talvella, että ne saavat käydä lumihangessa. Pihatossa eläviä luomulehmiä ei tarvitse välttämättä ulkoiluttaa talvella, jos niillä on riittävän pitkä laidunaika kesällä, Outi Kyöstilä kertoo.
Kesäisin lehmät ovat töissä maisemanhoidollisissa tehtävissä tilan jokivarsilaitumella. Lisäksi Kyöstilässä on metsälaidun, jossa lehmät voivat harrastaa hieman vaativampaa liikuntaa mäkimaastossa.
Puunrunkoihin voi kyhnytellä kylkiä, joita ei muuten ylety rapsuttamaan. Siinä tuoksinassa saattaa käsivarren paksuinen puu tosin kellistyä juurineen. Metsälaidun on aivan erityinen paikka eräässä toisessakin asiassa.
– Moni kesävasikka on nähnyt maailman ensi kertaa tuolla mäen päällä, puun alla. Kenties se tuntuu rauhalliselta poikimapaikalta, Outi Kyöstilä kertoo.
Metsälaitumen perustaminen on tarjonnut yllättävän bonuksen Kyöstilän tilan ruokalautaselle. Lehmät pitävät metsänpohjan avoinna ja rinteeseen onkin yllättäen alkanut kasvaa korvasientä.
Metsälaitumet ovatkin erittäin lajirikkaita, mutta aikojen saatossa harvinaistuneita maatalousympäristöjä. Laiduntaminen on erityisen hyvä keino metsälaidunten monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Outi Kyöstilä joutuu ajoittain miettimään ammatinvalintaansa.
– Joskus nuoria lehmiä siirtäessämme laitumelta toiselle, ne saattavat innostua omille teilleen. Niiden perässä juostessa tulee aina miettineeksi onko tässä mitään järkeä, hän nauraa.
– Eniten pelkään kuitenkin sitä, että tiellä sattuu jotain. Nuoret lehmät painavat jopa 400 kiloa, joten sellaiseen törmätessä voi tulla rumaa jälkeä. Siinä on ihminen peltilehmässään aika heikoilla, Kyöstilä korostaa.
Kyöstilän tilan yhteydessä on perjantaisin ja lauantaisin avoinna oleva farmipuoti, jossa on oman luomunaudanlihan lisäksi myynnissä lähialueiden muiden tuottajien tuotteita sekä Valion luomutuotevalikoima.
– Avasimme vuosi sitten verkkokaupan, jonka kautta voi tehdä tilauksen ja tulla noutamaan se sitten turvallisesti puodilta, vaikka autossa istuen, Kyöstilä vinkkaa.
– Kyöstilän luomunaudaksi brändättyämme luomunaudanjauhelihaa emme uskalla pahemmin edes mainostaa, sillä se on niin suosittua, Outi Kyöstilä hymyilee.
2
