Uudistamista odottava Hollolan uimahalli oli valmistuessaan uraauurtavan kylpylähenkinen

Hollolan uimahallin erityispiirre on hieman kylpylöitä muistuttava ja korkea allastila, jonka pisin allas on käännetty omintakeisesti vinoon suorakulmaiseen rakennukseen nähden. Pertti Louhelainen

Aatu Raninen

Vuonna 1986 valmistunut Hollolan uimahalli on rakennustaiteellisesti merkittävä kohde, ja edustaa arkkitehtuuriltaan aikakautensa parhaimmistoa Suomessa.

Näinkin ylvästä suitsutusta antaa tuore rakennushistoriaselvitys, joka monitoimitalosta on tehty edessä olevan saneerauksen ohjenuoraksi.

Suojelun arvoisina on totuttu pitämään silminnähden vanhoja rakennuksia, mutta Hollolan kaavoitusarkkitehti Katariina Tuloisela toteaa, että enää ainoa kriteeri ei ole ikä, vaan rakennuksella voi olla muitakin ansioita.

– Joskus puhuttiin, että sitten on arvoa, kun rakennus on vähintään sata vuotta. Sillä tavalla se ehkä tulee joillekin yllätyksenä, kun on kuviteltu, että rakennushistoriallisesti arvokas kohde on aina vanha, Tuloisela sanoo.

Ennen merkittävään julkiseen rakennukseen kohdistuvia muutoksia on tapana teettää selvitys, jonka avulla voidaan arvioida eri vaihtoehtoja, kuten säilyttämistä tai purkamista.

– Uimahalli on niin sanottua modernia rakennusperintöä, jota ei ole systemaattisesti vielä tutkittu Hollolassa. Lahdessa sitä on tehty jo vähän paremmin, Tuloisela taustoittaa.

Hienoin kohta on kylpylämäinen hallitila, ihan ensimmäisiä Suomessa.

Kaavoitusarkkitehti Katariina Tuloisela

Kunnan tilaaman selvityksen on tehnyt helsinkiläinen Ark-byroo oy.

Uimahallin suunnittelivat Arkkitehtitoimisto Helin & Siitosen arkkitehdit Pekka Helin, Tuomo Siitonen ja Petri Eerikäinen kutsukilpailun voittaneen ehdotuksensa pohjalta.

Tuolloin arkkitehtikilpailun järjestäminen oli melko poikkeuksellista. Se näkyi lopputuloksessa positiivisella tavalla.

– Hienoin kohta on kylpylämäinen allastila, ihan ensimmäisiä Suomessa. Sisätilat on sommiteltu hyvin, ettei siitä tule hallimaista vaikutelmaa, Tuloisela kuvailee.

Vuonna 1998 uimahallissa esitettiin valkokankaalla uutuuselokuva Titanicia. mhus

Siinä on leikkisyyttä, voisi sanoa.

Katariina Tuloisela

60-sivuisen selvityksen mukaan Hollolan monitoimitalo kuvasi samalla laajempaa hyvinvointivaltion palvelujen murrosta, kun uimahallit alkoivat muuttua kolkommista urheilun suorituspaikoista kohti elämyksellisempää viihtymistä. Selvitys toteaa: ”vaalea interiööri ja valo korostavat veden turkoosinvihreää väriä. Luonnonvalon ansiosta vältetään allashallin vaikutelma.”

Rakennuksen yksityiskohdissa toistuvat geometriset muodot, kuten neliöt, kolmiot ja ympyräkaaret. Pintamateriaaleiltaan se on pysynyt hyvin alkuperäisenä.

– Ulkoapäin se on tyypillinen postmodernismia edustava rakennus. Seinissä on käytetty laattaa ja useita värejä. Siinä on leikkisyyttä, voisi sanoa, Tuloisela sanoo.

Pekka Helin on tehnyt pitkän, näkyvän ja arvostetun uran, mikä osaltaan puoltaa rakennuksen suojelullisia arvoja arkkitehdin perintönä.

Hollolan uimahalli on ollut vuosittaisilta kävijämääriltään Lahden seudun suosituin, ja kunnalla on paineita laajentaa tiloja. Hallista puuttuvat esimerkiksi terapia-altaat.

Helin on antanut lausuntonsa selvitykseen ja vieraillut paikan päällä kunnan edustajien tykönä. Hän on ollut suopea muutoksia kohtaan ja suosittaa peruskorjauksen ohella lisärakennuksen tekemistä hallin pohjoissivustalle.

Rakennuksen ulkopuolen väritys ja neliömuodot toistuvat luonnonvaloisissa sisätiloissa. Aatu Raninen

Parhaillaan kunnanjohtajan asettama asiantuntijatyöryhmä tekee uimahallista tarveselvitystä päätöksenteon tueksi, ja toukokuussa päättäjien on määrä linjata päädytäänkö asiassa peruskorjaukseen, korjaukseen ja laajennukseen vai uudisrakentamiseen.

Kommentoi