Artjärveläinen Katri Saukonpää on taistellut lupiineja vastaan jo yli 10 vuoden ajan

Katri Saukonpää käy Artjärvellä taistelua lupiineja vastaan. Risto Saukonpää

Soili Kaivosoja

Artjärven Vuorenmäen tuntumassa on tuttu näky, kun Katri Saukonpää käy yhden naisen taistelua lupiineja vastaan. Tällä hetkellä Saukonpäällä on käytössä lapio, myöhemmin kesällä hän niittää kasveja sekä leikkaa yksittäisiä kukkia saksilla ja syksyllä on tiedossa vielä tarkastuskierros.

– Lupiini on sitkeä kasvi, jonka siemenpankit voivat muhia useita vuosia maaperässä ja herätä jälleen uudelleen eloon, Saukonpää tietää.

Saukonpään lupiinitaisto on kestänyt jo kymmenen vuotta, silti tekemistä riittää edelleenkin.

– Silloin lupiineista ei puhuttu vielä kovin paljon, mutta mieheni oli lukenut jostain, että lupiini rehevöittää maata liikaa ja muuttaa sen niin, etteivät kotimaiset kasvit pysty enää kasvamaan.

Herkästi leviävä vieraslaji leviää holtittomasti, jonka jälkeen se on vaikea saada talttumaan. Saukonpää ajattelin urakan alussa selviävänsä muutaman vuoden niitoilla, mutta huomasi pian, että taistelu lupiineja vastaan vie paljon enemmän aikaa.

– Ongelmana on, että lupiini leviää niittokoneiden välityksellä, kun tienpientareita niitetään. Niittoajatus on kaunis, mutta se pitäisi tehdä oikeaan aikaan. Tässä voisikin lähettää terveiset tienvarsia hoitaville tahoille, että niitto on tapahduttava puhtaasti kesäkuun alussa. Mikäli niittotyöt tehdään juhannuksena tai heinäkuun alussa, ovat kukat jo kehittäneet siemenen eikä leviämistä voi enää estää.

Lupiini muuttuu kyllä ihmisten silmissä rumaksi, kun he saavat tietää, että se on Suomen luonnon vihollinen numero kolme.

Katri Saukonpää
Katri Saukonpää päivittää lupiinintorjuntavinkkejä Facebookin Artjärvi Fan Club -ryhmään. Risto Saukonpää

Lupiinien juuret saattavat olla parhaimmillaan jopa 40 senttimetriä pitkät, joten pelkkää niittäminen ei riitä tuhoamaan kasvia.

– Juuri kerää koko talven voimaa ja alkaa keväällä kasvattamaan lehtiä ja kukkia. Siksi yritän tänä kevään ensimmäistä kertaa saada kaivettua juuren kokonaan maasta, Saukonpää sanoo.

Saukonpään osuus lupiinitaistosta on 1,7 kilometrin matkalla. Aikaa hän käyttää koko kesän aikana yleensä 4–8 kerralla noin pari tuntia.

– Vaikka urakka tuntuu pohjattomalta, ei se kuitenkaan vie tolkuttomasti aikaa.

– Jotain kertoo kasvin sinnikkyydestä myös se, että vaikka maanviljelijät käyttävät pelloillaan kasvinsuojelumyrkkyjä, eivät lupiinit ole niistä milläänkään. Kukasta tulee korkeintaan hieman käyrempi.

Saukonpää on saanut muitakin artjärveläisiä innostumaan lupiinien hävittämisestä.

– Kaikilla on sama epätoivo, mutta olisi tärkeää, etteivät lupiinit leviäisi Vuorenmäen alueen metsään. Sen jälkeen niiden leviäminen on tekemätön paikka.

On Saukonpäälle tultu myös sanomaan, että lupiinihan on kaunis kukka.

– Se muuttuu kyllä ihmisten silmissä rumaksi, kun he saavat tietää, että se on Suomen luonnon vihollinen numero kolme. Kaksi muuta ovat kurtturuusu ja jättiputki, joita molempia näkyy täällä Artjärvelläkin. Kurtturuusu pysyy piennarniiton ansiosta melko hyvin aisoissa, mutta jättiputken leviämisestä olen huolissani. On maanomistajien vastuu estää niiden leviäminen.

Aktivoidakseen lisää ihmisiä lupiinitaistoon, päivittää Saukonpää Facebookin Artjärvi Fan Club -sivustolle kesän aikana vinkkejä lupiinien poistoon.

– Yksikin lupiini vähemmän on jo hyvä saavutus, Katri Saukonpää kannustaa.

Kommentoi