Kuntavaalien lopputulos oli Hollolassa kärjen osalta Päijät-Hämeen kuntien tiukimpia, mutta myös yllättävimpiä, kun ykköseksi kiilasi uutena jäsenenä kunnanvaltuustoon astuva vihreiden Teemu Laine 380 äänellään.
– Ihan hyvä fiilis, kyllähän se eilinen ilta meni ihmetellessä. Tällaista tulosta ei ehkä uskaltanut toivoa, mutta jotenkin silti ajattelin, että kaikki on mahdollista, Laine kommentoi maanantaina tuoreeltaan.
– Kalliolan päiväleirit ovat parhaillaan meneillään, tämä kyllä pudottaa taas arkeen kun pienten ihmisten kanssa touhuilee.
Kunnan nuorisotyöntekijänä Laine kokeekin, että hänen oma läpimenonsa oli lasten ja nuorten asioiden läpimenoa valtuustoon.
– Ihmiset haluavat, että sitä tuodaan esille, ja pidetään huolta resurssoimalla ja kehittämällä. Hollolassa tehdään hyvää duunia sillä saralla, mutta aina tietysti voi parantaa, ja sen kimppuun haluan päättäjänä asettua tukemaan.
Huiman vaalituloksen Laine uskoo pohjautuvan vuosien mittaan syntyneisiin kontakteihin, minkä ansiosta hän ei tarvinnut suurta markkinointia.
– Oma vaalibudjettini oli nolla euroa. Muutamat kirjoitukset tein Hollola-ryhmään, aktiivisempikin olisin voinut olla, hän kertoo.
– Pienesti harmittaa, ettei nyt päässyt niin kampanjoimaan ja torilla höpöttelemään ihmisille. Se tuloksista näkyi, että Vesikansan alueella on kova luotto ihmisillä, kun olen alueella työskennellyt pitkään ja tullut tutuksi perheille.
Hollolan 43-paikkaisessa valtuustossa vihreiden paikkamäärä lisääntyi kolmesta neljään.
– Hyvä että saatiin se yksi paikka lisää.
Kärkölässä vaalitulos oli henkilökohtaisten äänien osalta Hollolan vastakohta, eli maakunnan selkeimpiä. Ylivoimainen ääniharava oli kevään 2017 tavoin Kärkölä-ryhmän Markku Koskinen 242 äänellä.
– Kovasti täytyy arvostaa ja olla kiitollinen, että noinkin paljon saa luottamusta aikaiseksi, vaikka ei nyt sentään edellisiin äänimääriin päässyt, Koskinen viittaa neljän vuoden takaisten kuntavaalien 414 ääneen.
Nyt Koskisen potti oli peräti 12,4 prosenttia Kärkölän äänistä, ja ryhmän 41,9 prosenttia.
– Se on harvinainen äänimäärä kuntasektorilla. Yleensä suurimmalla puolueella on 20–30 prosenttia.
Koskinen arvelee, että korona-aikana rajoittuneen kampanjoinnin puuttuminen vaikutti siihen, että kärköläläisten äänestysaktiivisuus putosi kymmenisen prosenttia.
– Sellaista vaalihuumaa ei syntynyt eikä saavutettu kaikkia ihmisiä niin hyvin kuin yleensä, kun ei sitä kampanjaa näkynyt toreilla. Asiantuntijoiden mielestä kesä ei ole hyvä ajankohta vaaleille.
Koskisen mielestä Kärkölä-ryhmä on pystynyt viemään kunnan asioita eteenpäin neljän vuoden aikana.
– Henkilöstöä ja hallintoa on kehitetty, esimerkiksi tiedonhallintaa, mikä ei niin näy kuntalaisille. Toisaalta ala-aste on ollut jo jonkin aikaa käytössä, liikuntahalli vastaanotetaan kuun lopussa, ja ensi kesänä saadaan ylästerakennus valmiiksi.
– Uskoisin, että taantuvan kunnan ilmapiiri on osin saatu nujerrettua, mutta valitettavasti se ei vielä paljon näy kasvuna väkimäärässä.