Pennalan vapaapalokuntalaiset osallistuvat vuosittain keskimäärin 30–40 pelastustoimen tehtävään. Rakennus- ja maastopalojen sekä vahingontorjuntatehtävien lisäksi vapaapalokuntalaiset voivat osallistua tukiyksikkönä myös keskisuuriin liikenneonnettomuuksiin.
Tällä hetkellä vuonna 1890 perustetun Pennalan VPK:n hälytysosaston vahvuus on 22 henkilöä.
Orimattilan alueella toimii Pennalan lisäksi myös Artjärven VPK. Molemmat vapaapalokunnat ovat Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntia.
Pennalan VPK:n asemapaikkana toimii Ravitien paloasema sekä Pennalassa oma paloasema. Kalustoon kuuluu kaksi sammutusautoa, joista toisen omistaa yhdistys ja toisen pelastuslaitos. Sen lisäksi yhdistyksellä on raivausyksikkö sekä miehistön kuljetusauto.
– Käytettävissämme on lisäksi koko Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kalusto, kuten esimerkiksi öljyntorjuntakalusto, jonka nappaamme tarvittaessa mukaan, kertoo Pennalan VPK:n palokunnan päällikkö Tomi Rampa.
Rampa on ollut itse mukana VPK:n toiminnassa jo 30 vuotta.
Edes paikan päällä ei oikein pystynyt käsittämään, miten isolle alueelle palo oli levinnyt.
Vapaapalokuntalainen Pirita Greijula
– Isän jalanjäljissä pääsin mukaan vapaapalokunnan toimintaan.
Tällä hetkellä Pennalan harrastus- ja nuoriso-osaston toiminta on tauolla.
– Vetäjistä on pulaa, sillä meillä kaikilla on omat päivätyömme ja perheet vievät oman aikansa.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella käynnistyy elokuun aikana rekrytointikampanja, jonka avulla haetaan lisää väkeä alueen vapaapalokuntiin.
– Edellytyksenä on vähintään 16 vuoden ikä. 18 vuotta täytettyään henkilö pystyy toimimaan hälytystehtävissä. Se edellyttää pelastustoiminnan peruskurssin käymistä. Kaikki kurssit ja koulutukset tapahtuvat pelastuslaitoksen toimesta yhteistyössä Hämeen pelastusliiton kanssa.
Rampa lupaa, että liittymällä vapaapalokuntaan, saa mielenkiintoisen ja ainutlaatuisen harrastuksen.
– Näitä kokemuksia ei pääse toteuttamaan kuin palokunnassa. On tärkeää ja antoisaa päästä auttamaan kansalaisia.
Kalajoen suuri maastopalo sai vipinää myös alueen sopimuspalokunnissa. Jo ennen virallista virka-apupyyntöä Päijät-Hämeessä oli valmiina lähtöön 17 henkeä sisältävä pelastusjoukkue Lahden, Herralan, Keski-Hollolan ja Pennalan vapaapalokunnista.
– Perjantai-iltana saimme vahvistuksen, että virka-apumme otetaan vastaan. Pelastusjoukkue kokoontui Lahdessa lauantaiaamuna ja oli sammutustyössä jo iltaviideltä Kalajoella, Rampa kertoo.
Pennalan vapaapalokuntaan 25 vuotta kuulunut Pirita Greijula oli yksi Kalajoelle lähtijöistä.
– 12 tuntia kestänyt keikkamme oli maastopalon sammuttamista. Edes paikan päällä ei oikein pystynyt käsittämään, miten isolle alueelle palo oli levinnyt. Vaikka joukkueemme alue oli vain viidesosa koko paloalueesta, tuntui sekin todella isolta, Greijula kertoo.
Alue, jolla päijäthämäläiset toimivat oli niin sanotusti pimeä liekeistä.
– Tehtävämme oli jälkisammutus, lähinnä mättäiden sammuttamista ja savuhavaintojen tekemistä. Louhikkoinen maasto asetti kuitenkin työhön omat haasteensa. Siellä ei vedetty letkuja kovinkaan nopeasti.
Greijula oli ilmoittanut jo hyvissä ajoin halukkuutensa osallistua virka-aputehtävään, mikäli kutsu tulisi.
– Oli selvä juttu, että lähtisin mukaan. Tämä on sellainen veressä oleva juttu, Pirita Greijula myöntää.