Lapakiston maasto on kovalla kulutuksella

Maanpinta on paikoin niin kulunut, että joitakin polkuja joudutaan sulkemaan. Mikael Mattila

Aatu Raninen

Vaikka tarkkaa lukumäärää onkin mahdotonta selvittää, on Lapakiston luonnonsuojelualueella tänäkin kesänä riittänyt vierailijoita normaalia kesää enemmän.

– Ehkä se on jo hieman tasoittunutkin, mutta on se huomattavasti enemmän kuin koronaa edeltäneinä kesinä, vertaa kävijämäärää Ympäristöpajan työvalmentaja Tiina Hirvonen.

Ympäristöpaja hoitaa useiden Lahden luontokohteiden, myös Lapakiston, huoltotöitä ylläpitäen nuotiopaikkoja ja laavuja.

Hirvosen mukaan kohteen suuren suosion huomaa muun muassa autojen määrästä parkkipaikalla, ja luonnollisesti myös reitillä vastaan tulevien ihmisten paljoudesta.

Lapakistossa on myös ohikulkijoita mittaava laskuri, mutta juuri nyt sen seurannassa on katkos. Vuonna 2019 se mittasi 30 000 ihmistä. Alkupään esteettömällä osuudella sijaitseva laskuri aiotaan siirtää jatkossa toiseen paikkaan.

– Se on vähän sellaisessa paikassa, ettei siihen voi ihan suoraan luottaa. Siinä kohtaa on niin paljon edestakaisin kulkemista, että se voi lisätä määrää, Hirvonen perustelee siirtoa.

Kuumimpien kesähelteiden aikaan julistettiin pitkään kestänyt maastopalovaroitus.

– Silloin ei voi sytyttää tulia, ja siksi se [liikkujien määrä] ei ehkä ole ihan sama kuin viime kesänä, Hirvonen vertaa vuoden takaiseen, jolloin ulkona liikkuminen lisääntyi valtavasti koronapandemian alettua.

Varoituksen vuoksi polttopuitakaan ei ole toimitettu normaaliin tapaan.

– Enemmänkin on sitten ollut vain tarkastuskäyntejä. Kaikki eivät ehkä ymmärrä, että vaikka olisi kaivonrenkaasta tehty nuotiopaikka, sinnekään ei saa [maastopalovaroituksen aikana] sytyttää tulta, Hirvonen muistuttaa.

Ihmiset ovat kuitenkin Hirvosen mukaan noudattaneet varoituksia pääsääntöisesti hyvin, vaikka toisinaan uuttakin tuhkaa on nuotiopaikoille ilmestynyt.

– Välillä on pitänyt sanoakin, että sammutellaan tämä. Maastopalovaara koskee myös virallisia nuotiopaikkoja.

Ympäristöpajan sopimus ei ole sellainen, että poltto­puiden riittävyydestä huolehdittaisiin joka päivä, Hirvonen huomauttaa.

– Monihan ottaa varuilta omiakin klapeja mukaan. Varsinkin nyt kun kävijämäärä on lisääntynyt, niin varmasti välillä voi olla, ettei puuta ole. Välillä on viety ekstraakin.

Luontokohteissa on paikka paikoin raportoitu merkittävästä maaston kulumisesta. Tiina Hirvonen vahvistaa, että se on Lapakistossakin aidosti huomio­ta tarvitseva asia.

– Marjojahan voi vaikka kerätä pienesti, kyse on luonnonsuojelualueesta. Suurempi liikkuminen taas täytyy olla merkityillä reiteillä.

– Varsinkaan maastopyöräily ei ole suotavaa, renkaat tuhoavat niin paljon nopeammin ne reitit.

Pahiten kuluneita kohtia varten on jo mietitty uusia kateratkaisuja ja pitkospuita.

– Jotkut ovat kuluneet niin pahasti, että puuston juuret alkavat olla niin pinnassa, että puut jo vaurioituvat.

Esteettömältä paikalta lähtevään kohtaan on tehty köysikaide ohjaamaan ihmisiä

– Mielellään kuljettaisiin jonossa kuin rivissä, etteivät reitit rupeaisi levenemään metsäteiksi, kuten paikoin on tapahtunut.

Joitakin polkuja tullaan Lapakistossa sulkemaan tekemällä rangoista ja rungoista porttimaisia esteitä.

– Osa on tullut sillä tavalla, että ihmiset ovat tehneet omia reittejä. Muutama sulku siellä on jo, ja niitä tulee muutama lisää haarautuneisiin kohtiin.

Myös merkintöjä ja sanallista ohjeistusta lisätään.

– Puissa maalitäplät pikkuhiljaa haalistuvat, niitä on uusittu jo, ja vähän vielä jatketaan.

Ihmiset ovat alueelle tervetulleita, Hirvonen muistuttaa, mutta liikkuminen ei saa tuhota luonnontilaa.

– Pyrkimys kuitenkin on, että alue on luonnonsuojelun arvoinen.

Kommentoi