Salpakankaan Vähä-Tiilijärven tila on tyydyttävä

Pertti Leino ja Vesa Porri kokivat Vähä-Tiilijärven hoitokalastuskatiskoja keväällä 2020. Aatu Raninen
Ville Hakala

Ville Hakala

Vähä-Tiilijärven tilasta huolestuttiin todenteolla kesällä 2018, kun sinileväkukinnot ryöpsähtivät järvessä. Tätä seurasi mittava hanke, jossa lähdettiin selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat järven tilaan. Viime keväänä valmistui myös Vähä-Tiilijärven hoitosuunnitelma.

Tutkimustuloksia ja hoitosuunnitelman mahdollisia toimenpiteitä esiteltiin Hollolan kunnan ja Vesijärvisäätiön järjestämässä yleisötilaisuudessa viime viikon keskiviikkona.

Selvitettäviä asioita olivat muun muassa järven syvyyssuhteet, pohjan laatu, veden laatu, kerrostuminen ja happitilanne, sekä useat biologiset tekijät, kuten järven kalasto. Järven nykytilan ja ravintoverkon rakenteen lisäksi selvitettiin ulkoisen ja sisäisen kuormituksen määrää sekä läheisen hoivakodin ilmanvaihdon jäähdytykseen käytetyn pohjaveden vaikutuksia, kun vesi johdettiin järveen vuosina 2014–2020.

– Järvi on rehevöitynyt pitkän ajan kuluessa ja muuttunut sisäkuormitteiseksi. Tällä hetkellä järven tila on lähinnä tyydyttävä, vesistöasiantuntija Mirva Ketola Vesijärvisäätiöstä kertoi.

Pääsyyt järven tilan heikkenemiseen löytyivät järven pohjasedimentistä ja ravintoketjusta. Sedimentissä ravinteiden määrä on lisääntynyt viime vuosisadalta alkaen, mikä on seurausta rakennetun ympäristön laajenemisesta ja muun ihmisten toiminnan vaikutuksen lisääntymisestä järven valuma-alueella. Tällä hetkellä ulkoinen kuormitus on kuitenkin pienempää kuin ravinteiden hautautuminen, eli pitkäaikaisen rehevöitymisen maksimi on jo ohitettu.

Sen sijaan sisäinen kuormitus on aktiivinen prosessi Vähä-Tiilijärvessä, eikä siinä ole odotettavissa muutosta lähiaikoina. Pohjan, erityisesti järven syvänteen, hapettomissa olosuhteissa sedimentin ravinteet vapautuvat ja päätyvät levien käyttöön.

Koekalastusten perusteella särkien ja myös pienten ahventen määrä on Vähä-Tiilijärvessä suuri. Ne käyttävät ravintonaan eläinplanktonia, jonka vähentyessä levä pääsee lisääntymään, sillä eläinplankton käyttää levää ravintonaan.

Terveen järven ravintoketjussa petokaloja on paljon ja ne pitävät eläinplanktonia saalistavat pikkukalat kurissa. Petokalojakin Vähä-Tiilijärvessä on, mutta särkien määrä on ylisuuri, ja ne kasvavat siksi hitaasti.

Hoitosuunnitelmassa ensisijaisena hoitotoimena suositellaankin hoitokalastusta ja nimenomaan särkien kutupyyntiä katiskoilla. Vesalan Kalaveden Osakaskunta onkin hoitokalastanut jo kahtena keväänä, mutta ravintoverkon oikaisemiseksi työtä on tarvetta jatkaa.

Paljon puhuttaneella jäähdytysveden johtamisella Vähä-Tiilijärveen on voinut olla sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Salpa-Mattilan varavedenottamosta otettiin vuosina 2014–2020 pohjavettä Onnenkodon kiinteistön jäähdytykseen. Lämmönvaihtimen läpi kuljettuaan vesi laskettiin Vähä-Tiilijärveen.

Pohjavesi on muun muassa laimentanut järven fosforipitoisuutta mutta lisännyt typen määrää. Vuonna 2018 jäähdytysvettä laskettiin muita vuosia enemmän, ja kesällä järven omaa vettä kylmempi vesi on voinut kulkeutua lähinnä alusveteen, jolloin se on mahdollisesti lisännyt alusveden ravinteiden saatavuutta leville, mikä on edelleen voinut vaikuttaa osaltaan poikkeukselliseen sinileväkukintaan.

Tutkimustietojen perusteella jäähdytysvesi ei kuitenkaan ole ollut perimmäinen syy järven tilaan, vaan rehevöitymisongelmat ovat kehittyneet pidemmällä ajalla. Lahden Talot on vaihtanut hoivakodin jäähdytysjärjestelmän, eikä jäähdytysvesiä ole enää syksystä 2020 alkaen päätynyt Vähä-Tiilijärveen.

Hoitosuunnitelman perusteella järven tilaa on syytä seurata jatkossakin vesinäyttein, jotta mahdolliset muutokset havaitaan. Myös ravintoverkon rakenne on tarpeen tutkia hoitokalastusten jälkeen uudelleen, jotta nähdään, onko siinä saatu aikaan muutos.

Jos järven ravintoverkko saadaan terveen järven mukaiseen kuntoon, mutta runsaat sinileväkukinnot jatkuvat siitä huolimatta, voidaan harkita järven pohjasedimentin kemiallista käsittelyä tai imuruoppausta. Nämä vaativat kuitenkin jatkoselvittelyjä ja luvitusta. Vähä-Tiilijärven sijainti pohjavesialueella aiheuttaa näille raskaammille menetelmille omat haasteensa.

–  Kunnassa ei ole vielä tehty jatkopäätöksiä toimista, ja tavallaan kaikki vaihtoehdot, joita hoitosuunnitelmassa esitetään ovat auki. Varmaan myös kaikille on selvää, että hoitosuunnitelman isompien toimenpiteiden toteuttaminen vaatii poliittisia päätöksiä. Hoitokalastusta ja seurantaa pystymme toki tekemään jo nyt, Hollolan kunnan ympäristösuojelusihteeri Kirsi Järvinen kertoi.

Hän muistutti myös, että jokainen voi vaikuttaa omilla toimillaan suositun virkistysjärven tilaan.

– Pidetään huolta siitä, että esimerkiksi roskia tai koirien jätöksiä ei päädy järveen. Järvi on tarkoitettu virkistyskäyttöön, mutta jokaisen on pidettävä huoli luonnon kunnioittamisesta omalta kohdaltaan, Järvinen muistutti.

Vähä-Tiilijärven hoitosuunnitelmaan ja tutkimustuloksiin voi tutustua Hollolan kunnan ja Vesijärvisäätiön nettisivuilla.

Kommentoi