Kirja kruunasi Vääksyn kanavan juhlavuoden

Hannu Takala, Erkki Raunio, Risto Jokiaho ja Reetta Nousiainen kohottivat maljan uudelle teokselle ja 150-vuotiaalle Vääksyn Kanavalle. Ville Hakala
Ville Hakala

Ville Hakala

Vääksyn kannaksen läpi suunniteltiin 1960-luvulla kaksiajorataista ja nelikaistaista moottoritietä. Kumipyöräliikenne oli kaapannut tavaraliikenteen kuljetukset vesiväyliltä, ja silloinen Tie- ja vesirakennushallitus laskeskeli tuolloin, että Nelostien liikenne kasvaisi 20 vuodessa niin suureksi, että liikennettä varten olisi varattava moottoritie.

Tämäkin tieto yksityiskohtineen selviää Lahden museoiden kaksi viikkoa sitten julkaisemasta artikkelikokoelmasta Portti maailmalle – Vääksyn kanava 150 vuotta.

Nyt voi kai hyvillä mielin todeta, että onneksi tuo massiivinen hanke ei koskaan toteutunut, sillä Vääksyn kanavan idyllinen ympäristö olisi moottoritien kupeessa varmasti vähemmän viihtyisä.

Kanavan 150-vuotisen historian kunniaksi artikkelikokoelman julkaisutilaisuus pidettiin 9.9. Päijännetalolla.

Kirja on suunnattu kaikille vesiliikenteestä, matkailusta, historiasta ja ylipäänsä rakennetusta ympäristöstä kiinnostuneille.

Teoksen vanhat valokuvat herättävät muistoja, ja artikkeleissa tulee esiin monipuolisesti tietoa Vääksyn menneisyydestä sekä nykyisyydestä.

Teos kertoo, miten kanava on syntynyt ja muuttanut yhden pitäjän elämää ja miten tuota perintöä vaalitaan. Se myös muistuttaa vesiliikenteen tärkeydestä Suomelle aikana, jolloin maantiet eivät vielä olleet tavaraliikenteen valtaväylä. Pietarin-rataan yhdistyen Asikkalasta tuli Vääksyn kanavan ansiosta Järvi-Suomen portti maailmalle.

Teoksen kuvitus ja osa teksteistä pohjautuvat Asikkalan kunnan ja paikallisten toimijoiden Päijännetalolle toteuttamaan kanavan 150-vuotisjuhlanäyttelyyn. Osittain myös siksi kirja syntyi sutjakkaalla aikataululla.

–  Nousiaisen Reetta otti tammikuun lopulla museon työryhmäpalaverissa esille, että Vääksyn kanava täyttää 150 vuotta ja tänne on iso näyttely tekeillä, ja että olisiko museon mahdollista olla tässä projektissa ja historiahankkeessa mukana niin, että tästä saisi jonkinlaisen kirjan tai julkaisun aikaiseksi, Lahden museoiden tutkimuspäällikkö Hannu Takala kertasi.

Päijännetalossa esillä oleva näyttely tarjosi siis vahvan perustan teoksen kokoamiselle, ja tälle pohjalle kirjan toimittaneet Takala, Nousiainen ja Riitta Niskanen kokosivat teokselle asiantuntevan kirjoittajajoukon.

Teoksessa käsitellään monipuolisesti kanavan historiaa, sen liikennettä ja koko kanavaympäristön suunnittelua ja rakentumista kokonaisuudeksi, jollaisena se tänä päivänä tunnetaan. Aikansa insinöörityön taidon­näyte ja valtaisia henkilöresursseja vaatinut rakennushanke muutti koko Asikkalan Vääksynjoen kannaksen vilkkaan sisävesi­väylän keskukseksi. Kanavasta on aikaa myöten tullut myös tunnettu matkailunähtävyys.

Artikkelit käsittelevät kanavan rakennushistorian lisäksi yleisemminkin 1800-luvun liikennejärjestelyjä, kanavaliikennettä, Päijänteen laivaliikennettä sekä maantieliikennettä Vääksyn kannaksella.

Toisen kokonaisuuden muodostavat kanavan maisemaa, kanavapuistoa ja huviloita käsittelevät artikkelit. Kanavan seutu on nykyisin koko valtakunnan mittapuullakin arvioiden arvokas kokonaisuus.

Myös Takala korosti kanavan matkailullista merkitystä.

– Kanavan ympäristössä on kuitenkin käynyt enemmän ihmisiä ihan vain katselemassa ja ihmettelemässä sitä kuin sen läpi ajaneiden lot­jien ja alusten henkilökuntaa on koskaan ollut. Vääksyn kanava on ihan omanlaisensa kohde maassamme ja se on tunnettu koko Suomessa, Takala totesi.

Julkaisua on saatavilla Lahden museoiden museokaupoista ja Päijännetalon myymälästä. Kanavan 150-vuotisjuhlanäyttely on nähtävillä Päijännetalossa tämän ja ensi vuoden ajan.

Kommentoi