Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pajulahdessa kehitetään simuloimalla parempia urheilijoita ja välineitä

Juoksemaan lähtevä lenkkeilijä saattaa tulevaisuudessa pukea sykemittarin lisäksi ylleen antureita, joiden avulla voidaan jälkeenpäin mallintaa juoksun asentoa ja tekniikkaa, sekä etsiä niistä kehityskohteita.

Muun muassa jotain tällaista voi syntyä LUT-yliopiston ja Liikuntakeskus Pajulahden uudesta yhteistyöstä, jonka pyrkimyksenä on kehittää urheilijoiden harjoittelua simulaation avulla.

– Voidaan tehdä asioita, jotka liittyvät liikeanalyysiin ja urheilun suoritteeseen, mutta toinen tärkeä asia on välineiden parantaminen ja lisäominaisuuksien kehittäminen, hanketta taustoittaa LUT:n professori Aki Mikkola.

Yhteistyö on osa Sports Engineering Research Centre Finland (SERCF) -hanketta, jonka tavoitteena on koota yhteen liikunta-, urheilu- ja valmennustoimialan sekä urheiluvälinealan alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen osaaminen.

– Yksittäisiä tutkimuksia on tehty eri urheilulajeista paljon, mutta vähän hajanaisesti. Sillä tavalla tämä on uraauurtavaa Suomessa, että kootaan asiaa yhden katon alle. LUT tulee tekniikan puolelta, Pajulahti urheilijoiden näkökulmasta.

Uuden yhteistyön kärkenä ovat paraurheilijat, joiden harjoittelusta ja valmentamisesta Pajulahdella on paljon kokemusta.

Sen ­toivotaan ­leviävän asioihin, jotka antavat hyvinvointia isommalle joukolle ihmisiä.

Professori Aki Mikkola

– Paraurheilussa tarvitaan välineitä melkein lajissa kuin lajissa, niiden kehitykseen voidaan tehdä paljonkin. Urheilu- ja hyvinvointivälineiden suunnittelussa on vähemmän käytetty insinööriosaamista, Mikkola sanoo.

– Nytkin meillä on diplomityönä menossa kilpapyörätuolin anturointi, että voidaan mitata, minkä verran tehoa urheilija pystyy pyörään tuottamaan.

Tutkimusten tuloksia on määrä jalkauttaa arkiliikuntaan.

– Huippu-urheilu voi olla se ensimmäinen näkyvä kohde, mutta siihen ei ole tarkoitus pysähtyä. Esimerkiksi Hollannissa tehdään paljon tutkimusta, joka alkaa huippu-urheilun näkökulmalla, mutta sen toivotaan leviävän asioihin, jotka antavat hyvinvointia isommalle joukolle ihmisiä.

Alussa kuvattu esimerkki ”puettavasta teknologiasta” on tilanne, jossa juoksemisesta muodostuisi jatkuvasti seuraavien antureiden ja niiden tuottaman simulaation kautta realistisempi kuva kuin laboratoriossa.

– Testitilanteessa pinnistellään ja esitetään parempaa juoksijaa. Yleensä tekniikka alkaa hajoamaan sitten kun olet yksinäsi metsäpolulla, etkä jaksa pinnistellä. Silloin esimerkiksi rasitusvamman riskit nousevat, Mikkola perustelee.

Aiemmin LUT-yliopistossa on simuloitu muun muassa murtomaahiihtoa sekä tutkittu ihmisen luiden vahvistamisprosessia.

– Simulaation avulla voidaan nähdä, ovatko esimerkiksi tietyt liikeradat rasittavuudeltaan kannattavia tai ylipäätään mahdollisia.

Pajulahden valmennuskeskuksen johtaja Tero Kuorikoski pitää kiinnostavana yhteistyötä LUTin ja Ladecin kanssa. SERCF on osa Lahti Sports Hub -hankekokonaisuutta, jota Lahden Seudun Kehitys Ladec oy koordinoi.

– Insinööriosaamisen tuominen mukaan kilpa- ja huippu-urheiluun palvelee kehittyvän keskuksemme tavoitteita, ja pitkässä juoksussa tämä kehitystyö voi palvella aivan kaikkia liikunnallisesti aktiivisia ihmisiä. Myös muiden aiheesta kiinnostuneiden toimijoiden on mahdollista liittyä tähän kehitystyöhön, Kuorikoski toteaa.

SERCF-hanke sai lokakuussa vuodeksi rahoituspäätöksen Päijät-Hämeen maakuntahallitukselta. Loppuvuoden aikana on hankkeen aloitusvaihe, jossa luodaan nykytilan tieteellinen kartoitus, toimintasuunnitelma sekä hallinnollinen järjestäytyminen ja tarvittavien rekrytointien suunnitelma.