Lumiukosta se alkoi – kärköläläisen Seija Hakalan tilataideteokset tuovat iloa ohikulkijoille

Seija Hakala YK-päivän tilataidetyön äärellä. Lyhdyssä palaa muistoliekki Helvi Sipilälle. Jarkko Juselius

Jarkko Juselius

Kärkölän Lavanmäessä asuu hento rouva, jonka tienvarsityöt hämmästyttävät ja ilahduttavat kulkijaa. Seija Hakala on intohimoinen käsityöläinen, rakentelija ja ideoitsija. Hänen tilataideteoksiaan on voitu ihailla etenkin liputuspäivinä Järvelästä kirkonkylään johtavan tien varrella, Lavanmäen kohdalla.

Työt kuvastavat kunkin liputuspäivän teemoja. Esimerkiksi äskettäin oli YK-päivä, jolloin Seija oli taiteillut tauluun Suomen tunnetuimman YK-naisen, edesmenneen ministeri Helvi Sipilän kuvan sekä YK:n historiikin ja vielä skoolimaljan Sipilän kunniaksi.

Tienvarsityöt ovat kuitenkin vain vähäinen osa Seija Hakalan luovuutta ja energiaa.

– Ihan lapsesta saakka olen tehnyt käsitöitä, kirjoittanut päiväkirjaa, kerännyt leikkeitä ja ollut koko ajan liikkeessä. Monasti on mopo karannut käsistä, Hakala nauraa.

Hänellä onkin mahtava kotiarkisto, jossa on 90 kansiota eri aloilta. Myös kaikki Kärkölän tapahtumat löytyvät hänen arkistostaan ja päivittäiset säätilatkin vuodesta 1971 lähtien.

– Minulla on tällainen kokopäiväinen homma näiden harrastusteni kanssa.

Tästä alkoi uusi tohina. Lumiukko Lavanmäessä viime vuoden joulukuussa. Jarkko Juselius

Vuonna 2003 Hakala perusti omalle tontilleen Röllipuiston, jonka joutui kuitenkin ajan oloon lopettamaan ilkivallan takia.

– Röllipuiston vieraskirjaan kertyi kuitenkin 4 324 nimeä, hän huomauttaa.

Naapurin rouvan, Airi Sieväsen kanssa hän siivosi Kärkölää roskista. Heidät palkittiin Kärkölän ympäristöpalkinnolla vuonna 2012.

– Sitten jouduttiin lopettamaan, kun meidän molempien polvet kuluivat, Hakala heläyttää naurun kanssa.

Seija Hakala ehti olla naimisissa Heikki Hakalan kanssa ”neljä kuukautta vailla 50 vuotta”. Heikki poistui ajasta vuonna 2014, ja Seijan suruaika kesti pitkään, eikä se vieläkään ole täysin väistynyt.

Viime vuoden joulukuussa hän sattui kuitenkin pystyttämään lumiukon tien varteen. Tuttava julkaisi lumiukkokuvan netin Kärkölässä tapahtuu -palstalla.

– Suuri yllätys oli, että siihen tuli niin paljon tykkäyksiä. Kiitos Ollilan Katjalle julkaisusta ja kunnalle Digikinkereiden järjestämisestä. Ilman niitä en olisi saanut tietää koko asiasta.

Lumiukosta lähti liikkeelle uusi harrastus, joka on helpottanut myös menetyksen aiheuttamaa tuskaa. Hän ryhtyi tekemään tilateoksia liputuspäiviksi, ja jos liputusten väliin tuli liian pitkiä taukoja, Hakala täytti niitä omilla kokemuksillaan.

Tähän mennessä näitä töitä on ehtinyt kertyä jo nelisenkymmentä. Tienvarsien ohella hänen töitä löytyy Seijan omalta tontilta Lavanmäestä. Lisäksi autotallin vintti on valjastettu menneiden tilatöiden näyttelyksi. Kysymällä sitäkin tilaa pääsee katsomaan.

– Ei oikein mummo uskonut, mitä tuleman pitää, hän ilakoi.

Mummo YK-päivän kahvilla Seija Hakalan pihapiirissä. Molemmat nykyään yksin. Seija Hakalan arkisto

Hakalan luovuus on huomioitu Kärkölässä hauskalla tavalla. Kärkölän Kylähullut ry valitsi hänet kunnan historian ensimmäiseksi Kunniakylähulluksi ”suunnattomalla äänten enemmistöllä” viime kesänä.

Seija Hakalan toiminta on herättänyt myös maakunnallista mielenkiintoa. Hänet on hyväksytty ITE-taiteilijaksi. Maaseudun Sivistysliiton ITE-hankkeen väki kävi viime vuonna haastattelemassa Hakalaa ja tutustumassa hänen töihinsä.

ITE-taiteilijat ovat ”itseoppineita nykykansantaitelijoita” ja määritelmän mukaan ”he tekevät taidetta omassa arjen ympäristössään, usein omaksi ilokseen, tekemisen vimmasta ja kokeilemisen innosta.” Taidatkos sen paremmin sanoa.

Kommentoi