Hollolan kunnan ensi vuoden talousarvio on tasapainossa ja kunta tähtää 50 000 euron plusmerkkiseen tulokseen. Veroprosentit ovat säilymässä Hollolassa nykyisellään.
Talousarviossa kunnan verotulot ovat 100 miljoonaa euroa, jossa kasvua on kuluvaan vuoteen verrattuna 0,7 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ovat 46,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua on 3 miljoonaa euroa. Kasvua selittää erityisesti verotuloperusteiden muutoksen kompensointi.
Talousarviossa kunnan toimintamenot ovat 167,6 miljoonaa euroa, jossa kasvua on 8,9 miljoonaa euroa. Lähes puolet kasvusta on sote-menoja. Henkilöstömenojen kasvua on 1,8 miljoonaa euroa. Henkilöstön lisäresurssipanostusta on osoitettu perusopetukseen, työllisyyspalveluihin, kehitys- ja kaavoituspalveluihin, konsernipalveluihin ja vapaa-aikapalveluihin.
Ensi vuoden investointien kokonaismäärä on 15,8 miljoonaa euroa. Kehitysinvestointien osuus tästä on noin puolet eli 8 miljoonaa euroa. Kehitysinvestoinneiksi lasketaan tulevaisuuden panostukset kuten maanhankinta, johon on budjetoitu 2 miljoonaa euroa, yritysalueet, joiden kehittämiseen on 3 miljoonaa euroa ja uudet asuinalueet 3 miljoonan osuudellaan. Kadunrakennuksen ja vesihuollon investoinnit ovat yhteensä 8 miljoonaa euroa.
– Hollolassa on paljon vahvuuksia ja moni asia hyvin. Isoimmat investoinnit on pian tehty. Isoimpana edessä on uimahalli, viime viikolla talousarviota esitellyt kunnanjohtaja Päivi Rahkonen sanoo.
Uutena asuinalueena Kartanon kunnanosaan rakennetaan Hirvimäen alue, jonka katujen ja vesihuollon rakentamiseen kunta investoi 2,2 miljoonaa euroa.
Uimahallin peruskorjausta on suunniteltu vuosille 2023 ja 2024. Uimahallin peruskorjauksen hinnaksi on arvioitu 12,5 miljoonaa euroa nykyisessä kustannustasossa.
– Aika paljon on myös sellaista yleisesti toivottua ja haluttua kehittämistyötä, mikä edelleen näkyy meidän talousarviossamme läpi linjan. Luontoreitistötyö ja ilmastotyö jatkuvat, yhteisöllisen kirjaston käyttöönotto jatkuu. Osallisuuden edistämistyö jatkuu ja järjestökumppanuustyö jatkuu. Käynnistyneet teemamme jatkuvat, Rahkonen luettelee.
Vaikka monet suuret investoinnit on Hollolassa jo tehty, kunta joutuu ottamaan uutta velkaa ensi vuonna ja sitä seuraavina vuosina.
– Hollolassa vältytty lainan nostolta, edellisten vuosien hyvän tuloksen ansiosta. Jatkossa investoinnit joudutaan käytännössä rahoittamaan kokonaan lainalla, hallinto- ja talousjohtaja Turkka Rantanen kertoo.
Hollola nostaa ensi vuonna lainaa noin 13 miljoonaa euroa. Siitä investointitarpeen kattamiseen käytetään suoraan 5,9 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Hollolan lainamäärän arvioidaan lähivuosien aikana kasvavan noin 20 miljoonaa euroa.
– Hollolan investointitahti on rankka ja elvyttävä. Aina ei ihan ymmärretä, kuinka merkittäviä toimijoita Hollola ja muut kunnat ovat, kun ne työllistävät investointien kautta, Rantanen sanoo.
– Ja toisaalta meidän kokonaislainamäärämme ei ole mitenkään huolestuttavalla tasolla, Päivi Rahkonen lisää.
Sote-uudistus aiheuttaa Hollolassa, kuten kuntakentällä laajemminkin suurta epävarmuutta. Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2023 pakottaa Rahkosen mukaan Hollolassakin etsimään kokonaistalouden tasapainon uudestaan.
– Lasten määrän lasku näkyy lapsivaltaisessa Hollolassa voimakkaasti ja se leikkaa valtionosuuksien määriä.
Rahkosen mukaan sote-uudistuksen jälkeen valtionosuuksien merkitys Hollolassa kasvaa, kun sote-menojen lisäksi Hollolan budjetista katoaa huomattava osuus myös tuloista.
Kuluva vuosi on muodostumassa Hollolan taloudessa ennakoitua paremmaksi. Tällä hetkellä vuoden 2021 ylijäämäksi arvioidaan muodostuvan noin 3,9 miljoonaa euroa, kun talousarviossa tilikauden alijäämäksi arvioitiin vajaat 600 000 euroa.
– Verotulokertymä on parempi kuin valtionvarainministeriö on viime vuonna arvioinut. Sote-menot ovat alkuperäisen talousarvion mukaiset, ja niissä saattaa olla painetta, että ne menevät yli, mutta se varmistuu sitten loppuvuoden aikana, Turkka Rantanen kertoo.
Hollolan kunnanvaltuusto päättää veroprosenteista ja talousarviosta kokouksessaan 15. marraskuuta.