Maanantaina Vääksyn Yhteiskoulun juhlasalissa kokoustaneella kunnanvaltuustolla jännittävä ilta ei pelkästään päätöksien vuoksi, vaan myös siksi, että valtuustolla oli ensimmäistä kertaa käytössään sähköinen kokousjärjestelmä, jossa muun muassa nimenhuuto ja äänestykset suoritettiin sähköisesti.
– Ajattelen, että tämä kunnanvaltuusto on varsin rohkea, kun se siirtyy sanoista tekoihin. Me olemme miettineet tätä jo kolmisen vuotta ja tehneet jopa päätöksen, ja tänään tämä sitten realisoituu, valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi (kesk.) iloitsi kehitysaskeleesta.
Varsinaisella esityslistalla merkittävin asia oli tulevan vuoden veroprosentista päättäminen. Kunnanhallituksen esitys valtuustolle oli, että niin tuloveroprosentti kuin kiinteistöveroprosentitkin säilyisivät Asikkalassa ennallaan.
Sosialidemokraattien Hannu Mäkinen esitti tuloveroprosentin laskemista prosenttiyksiköllä 19,75:een.
– Täällä on hoidettu taloutta niin, että kunnalle on kertynyt vuosien varrella varoja kunnan taseeseen. Siellä on niitä yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. Se on aika paljon, kun meidän vuotuinen verokertymämme on 29 miljoonaa. Taseen ylijäämämme on yli 40 prosenttia vuotuisesta verokertymästä. Se tilanne, että meillä on hyvä talous, mahdollistaa sen, että me voimme alentaa tuloveroa, ja olla yksi niistä harvoista kunnista Suomessa, jotka tähän kykenevät, Mäkinen perusteli.
Hänen mukaansa Asikkala on investoinut laiskasti kuntalaisten hyväksi.
Perusteena tälle veroprosentin nykyisellään säilyttämiselle muistan olevan nimenomaan talouden vakauden.
Hilkka Kemppi (kesk.)
– Olemme enemmänkin keränneet kuntalaisten rahoja, mutta emme ole antaneet heille sitä vastinetta, mitä kuntalainen voi odottaa. Vaikka edustan demareita, ja monesti meitä kritisoidaan, että meidän kätemme ovat veronmaksajien taskussa, niin tässä tapauksessa olen harkinnut sitä, että me annamme lainausmerkeissä veronpalautusta kuntalaisille, ja voimme alentaa tuloveroa.
Mäkisen mukaan tuloveroprosentin laskeminen prosenttiyksiköllä tarkoittaisi sitä, että ensi vuoden talousarvioluonnoksen 1,7 miljoonan ylijäämä vaihtuisi nollatulokseen.
Hilkka Kemppi muistutti Mäkistä siitä, että Asikkalan palvelut ovat varsin hyvällä mallilla verrattuna moneen muuhun samankokoiseen kuntaan.
– Itselläni on sellainen käsitys näihin palveluverkkoselvityksiin perustuen, joita olemme saaneet kuntaan, että meidän palvelumme ovat erittäin kilpailukykyisiä verrattuna muihin tämänkokoisiin kuntiin, Kemppi sanoi.
Hän totesi lisäksi, että kunnanhallituksen esittämät veroprosentit tähtäävät myös tulevan sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan.
– Perusteena tälle veroprosentin nykyisellään säilyttämiselle muistan olevan nimenomaan talouden vakauden, josta huolehtiminen on myös valtuuston tärkeä tehtävä. Valtiovarainministeriön laskelmissakin, jotka liittyvät tulevaan sote-uudistukseen, on aikamoinen virhemarginaali. Emme voi täysin ennustaa sitä, miten tämä massiivinen uudistus tulee vaikuttamaan meihin. Esitys on, että jatkaisimme nykyisillä veroprosenteilla ja toimisimme taloudessa aina ennakoivasti, emmekä ainakaan soutaisi ja huopaisi, Kemppi perusteli.
Yrjö Mattilan (sd.) kannatettua Mäkisen esitystä tuloveroprosentista äänestettiin. Mäkisen esitys hävisi äänestyksen 28–3, yksi tyhjä.
Asikkalan tuloveroprosentti säilyy siis ensi vuonna 20,75:ssä. Nyt määrätty tuloveroprosentti määrittää myös vuoden 2023 tuloveroprosentin, koska Manner-Suomen kunnat eivät voi sote-uudistuksen vuoksi muuttaa tuloveroprosenttejaan syksyllä 2022. Sote-uudistuksen yhteydessä vuodelle 2023 tehtävä veroprosenttileikkaus tehdään vuoden 2022 tuloveroprosenteista.
Asikkalassa ensi vuoden yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,93, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,45, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,25, yleishyödyllisten yhteisöjen yleishyödyllisessä käytössä olevien kiinteistöjen kiinteistöveroprosentti 0,75, rakentamattoman tontin kiinteistöveroprosentti 3,00 ja voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 3,10.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen kuntalaiskyselystä Vääksyn keskustaajama-alueen kehittämiseksi.
– Haluamme, että kuntalaisille tehdään kysely, jossa kysytään mielipidettä ja halukkuutta osallistua uimahallin rakentamisesta ja ylläpidosta koituviin kustannuksiin. Tehtäisiin siis kysely, jossa tuodaan veronmaksajille laskelmilla selväksi, mitä uimahallin rakentaminen ja ylläpito tulisivat verojen lisäyksenä kuntalaisille jatkossa merkitsemään, Arto Mielonen (ps.) avasi aloitteen sisältöä. Aloitteen mukaan samaan kyselyyn voisi tarpeen mukaan liittää muitakin aiheita keskusta-alueen kehittämiseksi.
Satu Jaatinen (kesk.) teki kaksi aloitetta äänestysprosentin nostamiseksi.
– Pidän kovasti siitä uudesta liitteestä Päijät-Hämeessä. Se avaa kuntalaisille hienosti tietoa siitä, mistä päätetään. Sen lisäksi ehdotan, että ainakin valtuuston ja hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat jaetaan erillisellä perustettavalla Asikkalan valtuusto ja hallitus -Facebook-sivulla. Kerrotaan pääkohdat siitä, mistä päätetään ja mistä päätettiin. Sivulla voisi olla videolinkki valtuuston kokoukseen, ja virkamiesten, hallituksen jäsenten ja valtuutettujen kommentteja kenties videoina ja ihmiset voisivat kysyä kysymyksiä, Jaatinen esitti.
Toisessa aloitteessaan hän toivoi suuntaa antavan kuntalaisäänestyksen ottamista käyttöön tärkeistä asioista, kuten kuntaliitoksista, päätettäessä.
– Jotta äänestys otettaisiin huomioon, voittavalla vaihtoehdolla tulisi olla minimienemmistö, esimerkiksi 55 prosenttia. Valtuuston tulisi päättää asioista, joissa kuntalaisäänestyksiä tulisi käyttää ja minimienemmistön koosta.
Kotikunnan Juri Nieminen teki aloitteen asikkalalaisten uintiharrastuksen ja kokoontumismahdollisuuksien parantamiseksi kustannusneutraalisti.
– Eli nimensä mukaisesti niin, että se rahoitetaan olemassa olevan muun kustannusrakenteen sisältä. Nopeana toimenpiteenä siihen asti, että kunnan omat suunnitelmat saadaan kuntoon, se että kunta järjestää linja-autokuljetuksia kiertävinä päivinä Padasjoen, Sysmän, Heinolan ja Lahden Kivimaan uimahalleihin, Nieminen tiivisti.