Hälvälän koululle jatkoaikaa remontilla

Hälvälän koulun toiminta on jatkumassa ainakin ensi lukuvuoden ajan oltuaan lakkautusuhan alla Tiilikankaan ja Paimelan koulujen ohella. Tuomas Räihä

Aatu Raninen

Hälvälän koulun kohtalo kirvoitti Hollolan kunnanvaltuuston maanantain kokouksessa pitkän ja polveilevan keskustelun.

Sen avasi valtuutettu Mikko Niipala (sd.) puheenvuorollaan ja esityksellään koulun toiminnan jatkamisesta nykyisessä muodossaan lukukaudelle 2022–2023. Niipalan mukaan tänä aikana valtuusto ehtisi muodostaa tilanteesta kattavamman kokonaiskuvan päätöksenteon tueksi.

– Olemme ajamassa alas kouluja, joiden oppilasmäärä ei ole laskussa, Niipala summasi kerrottuaan omat tulkintansa oppilasmäärien ennusteista.

Palveluverkkoselvityksestä ja kunnan talousarvioesityksestä poikkeava muutos sai kannatusta Seija Aakalalta (kesk.) ja myöhemmin laajalti yli puoluerajojen.

– Hälvälän koulu ansaitsee aikalisänsä, tuki Minna Kauhanen (kok.).

Valtuutettuja mietitytti muun muassa Hälvälän sadan oppilaan siirto Tiilikankaan kouluun, ja siitä seuraavat luokkakoot, luokkien tilojen jakaminen ja toisaalta Tiilikankaankin koulurakennuksen paikoin huono kunto.

– Kouluissa ei ole ollut liikaa tilaa, vaikka uusia isoja kouluja onkin rakennettu. Ohjautuvatko oppilasvirrat ensi syksynä järkevästi, jos nykyisellä palveluverkkosuunnitelmalla edetään, pohti Aki Markkola (ps.).

Hollola markkinoi itseään lapsiystävällisenä kuntana, muistutti Aakala.

– Palveluiden on silloin toimittava.

Osa valtuutetuista myönsi kokevansa vaikeaselkoisina saadut oppilasmäärä- ja väestöennusteet, joilla päätöksiä osaltaan pitäisi tehdä.

– On jäänyt ristiriitainen fiilis siitä, että hyvin erilaisia tietoja tulee. Se on aika ikävä osa luottamushenkilöllä, totesi Kati Pölönen (kesk.).

Hyvinvointijohtaja Kim Strömmer kommentoi kuvailemalla oppilasmäärien aaltoliikettä, joka voi kääntyä ensi vuonna Hälvälässä parin oppilaan nousuunkin ja Salpakankaan koulussa jopa kymmeniä laskuun.

– Kohtalonvuosi on [Salpakankaalla] siitä eteenpäin, jos yli 300 oppilaan ikäluokat alkavat muuttumaan 170 oppilaan ikäluokiksi, Strömmer sanoi.

Hänen mukaansa Hälvälän oppilaat saataisiin sijoitettua Tiilikankaalle tiloja jakamalla ja siirtämällä joitakin ryhmiä Salpakankaalle.

– Meillä on niin valtava investointipaine, että Hollolan kunta ei kärsi yhtään ylimääräisiä investointeja, vastusti Hannu Siljander (ps.) investoimista Hälvälään.

Keskustelu poiki tunteikkaitakin näkemyksiä suurten keskustakoulujen ja pienten kyläkoulujen eroista. Opettajataustainen Matti Laurila (vihr.) vetosi tutkimuksiin paremmista oppimistuloksista pienissä kouluissa, Lahdessa Kivimaalla opettava Pölönen puolestaan muistutti tukipalvelujen olevan paremmin saatavilla isossa yksikössä.

Kokonaan uudenkin koulun rakentamista pohdittiin Hälvälän ja Tiilikankaan remontoinnin sijaan. Kristiina Vanhala-Selin (vihr.) liitti kouluasian osaksi asuinalueen tulevaisuutta.

– 2025 ollaan lakkauttamassa myös Tiilikankaan koulua. Omakotivaltaisella alueella odotetaan sukupolvenvaihdosta, joten alueen vanhemmille tulisi taata, että siellä säilyy koulu joka on terve.

Kristian Saarnio (kesk.) muistutti Hälvälän koulun vaikutuksesta läheisen Kukonkankaan alueen kehittämiseen ja asuintonttien myyntiin.

– Jos koulu kaatuu, niin pitää lopettaa myös Kukonkankaan kehittämiseksi käytetyt varat. Ei kukaan sinne muuta, jos koulu viedään ensin pois.

Lopulta valtuusto äänesti, ja Niipalan esitys Hälvälän koulun vuoden jatkosta hyväksyttiin niukahkosti äänin 23–20. Laskennallisesti päätöksen kokonaisvaikutus kunnan talouteen vuosina 2022–2023 on noin 450 000 euron suuruinen lisäkustannus.

Uimahallin hankesuunnitelmaa käsiteltäessä valtuutettu Kati Pölönen esitti peruskorjauksesta luopumista ja uuden uimahallin suunnittelua toiselle tontille. Näin mahdollistettaisiin keskeytyksetön käyttö, vältettäisiin korjausrakentamisen riski, ja saataisiin pidempi käyttöikä ja alhaisemmat käyttökustannukset.

Paavo Takala (kesk.) kannatti asian palautusta valmisteluun, mutta äänestyksessä nykyisen hallin peruskorjaus voitti ehdotuksen 34–9.

Tuloveroprosentti säilyy valtuuston hyväksymänä ensi vuonna nykyisellään 21 prosentissa, jossa se on ollut vuodesta 2015. Samana säilyvät myös kiinteistöverojen yleinen veroprosentti 1,15, vakituisena asuntona käytettävien rakennusten 0,55, muiden asuinrakennusten 1,10 sekä yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0.

Kommentoi