Orimattilan kaupunginvaltuusto päätti pitää verot ennallaan

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ville Erola (vasemmalla) jääväsi itsensä vastaamasta kyselytunnilla esitettyyn kysymykseen mahdollisesta esteellisyyskoulutuksesta valtuutetuille. Erola määräsi kaupunginjohtaja Osmo Pieskin (2. vas.) vastaamaan kysymykseen. Kuvakaappaus valtuuston verkkolähetyksestä. Ville Hakala
Ville Hakala

Ville Hakala

Maanantaina kokoontunut Orimattilan kaupunginvaltuusto naputteli illan päätökset pöytään alle kolmessa vartissa, johon mahtui vielä kaupunginvaltuuston kyselytuntikin.

Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilyvät Orimattilassa tämän vuoden tasolla. Tuloveroprosentti on ensi vuonnakin 21,25. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,2, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55, muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,1, voimalaitosten veroprosentti 2,85, rakentamattoman rakennuspaikan 3 ja yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0.

Nyt määrätty vuoden 2022 tuloveroprosentti määrittää myös vuoden 2023 tuloveroprosentin hyvinvointialueuudistuksen vuoksi.

Sdp:n ryhmäpuheenvuoron verokeskustelussa pitänyt Tuula Koivunen totesi ryhmässään herättäneen keskustelua ensi vuoden talousarvio, joka on päätetyillä veroprosenteilla jäämässä noin puoli miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

– Alijäämäistä talousarviota perustellaan yhteiskoulun purkukustannuksilla, jotka rasittavat käyttötaloutta. Valiokunnat ovat joutuneet jo nyt karsimaan alkuperäisiä talousarvioitaan, ja mikäli vielä jouduttaisiin etsimään noin puolen miljoonan verran säästöjä, vaikuttaisi se palveluihin. Tällä ratkaisulla palvelut säilyvät ensi vuonna kutakuinkin entisellään. Kertaluonteisena tapahtumana suunniteltu alijäämäinen talousarvio on mahdollinen, mutta tavaksi sitä ei voida ottaa, Koivunen kiteytti ryhmänsä kannan.

Vihreiden Venla Avelin harmitteli puheenvuorossaan sitä, että talousarviokokonaisuutta ei ole toistaiseksi kertaakaan käsitelty yhteisesti valtuustoryhmien kesken. Hän suuntasi kritiikkinsä erityisesti kunnanhallituksen puheenjohtajiston suuntaan.

Myös kaupunginjohtaja Osmo Pieski sivusi puheenvuorossaan talousarvion laatimista.

– Ratkaisun mahdollisti, että valiokunnat löysivät säästöt, opetus- ja kasvatusvaliokunta noin 800 000 euroa ja kaupungin kehitys- ja tekninen valiokunta 700 000 euroa. Taloutemme kannalta on myöskin olennaista, että kun investoinnit tulevat käsittelyyn, niille löytyy kaupungin kantokyvylle sopiva taso. Investoinnit kuitenkin vaikuttavat meidän korkomenoihimme ja poistoihin, hän muistutti.

Pieski nosti talousarvion sisältä esiin kaksi ilonaihetta onnistuneista neuvotteluista ylikunnallisten toimijoiden kanssa.

– Alun perin phhyky ehdotti 6 prosentin nousua ensi vuoden talousarvioon, mutta meidän ehdotuksestamme päädyttiin hakemaan alempaa tasoa, ja phhykyn nousuprosentiksi tuli sitten 4,5 prosenttia ensi vuodelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikutus oli 800 000 euroa ensi vuoden talousarvioomme, Pieski kertoi.

Toinen Orimattilan kannalta onnistunut neuvottelutulos oli saavutettu jo toissa vuonna, kun Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen maksuosuudet saatiin kaupungin osalta pienenemään.

– Maksuosuudet putosivat ensimmäistä kertaa jo tänä vuonna ja ensi vuonnakin ne putoavat 125 000 eurolla, Pieski sanoi.

Valtuusto hyväksyi Kuivannon vesiosuuskunnan omavelkaisen lainan takauksen jatkamisen 30.12.2024 saakka. Lainaa on jäljellä 88 000 euroa. Kuivannon vesikunta on neuvotellut lainanantajan kanssa maksusuunnitelman muutoksesta siten, että 30.12.2021 lyhennys on 30 000 euroa, vuosina 2022–2023 lyhennys on 20 000 euroa vuodessa ja vuoden 2024 lyhennys on 18 000 euroa. Lainan viimeinen takaisinmaksupäivä on 30.12.2024.

Kaupunginvaltuusto myönsi Heidi Lindille eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä paikkakunnalta poismuuton perusteella sekä valitsi hänen tilalleen tarkastuslautakunnan jäseneksi Tuija Kososen ja hänen varajäsenekseen Katja Ikosen.

Sosialidemokraattien valtuustoryhmä teki aloitteen aurinkoenergian lisäämiseksi kaupungin kiinteistöissä. Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmä teki aloitteen, että kaupunki selvittäisi, millä ehdoilla ja millaisin kustannuksin kaupungintalon pohjoispäätyyn voisi sijoittaa muraalin tai pysyvän valoteoksen lisäämään Orimattilan viihtyisyyttä.

Orimattilan nuorisovaltuusto teki aloitteen ilmaisen tai edullisen kuntosalimahdollisuuden tarjoamisesta esimerkiksi peruskoulunsa päättäneille nuorille.

– Ilmainen mahdollisuus kuntosaliharjoitteluun lisäisi terveyttä ja hyvinvointia sekä lisää motivaatiota liikuntaan. Lisäksi nuorten syrjäytymistäkin voisi ehkäistä, sillä nuoret voisivat tavata toisiaan kuntosalilla, aloitteen lukenut nuorisovaltuuston sihteeri Erika Lehtinen perusteli.

Valtuuston kyselytunnilla Riitta Lonka (kesk.) kysyi, olisiko mahdollista, että Orimattilan kaupungin luottamushenkilöt saisivat koulutusta esteellisyyden toteamisen arviointiin.

Orimattilan hallintosäännön mukaan kyselytunnin kysymyksiin vastaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ville Erola (ps.) tulkitsi Longan kysymyksen viittaavaan nimenomaan kaupungin palveluksessa oleviin luottamushenkilöihin ja jääväsi itsensä vastaamasta kysymykseen. Erola määräsi vastaajaksi kaupunginhallituksen ensimmäisen varapuheenjohtajan Tero Niemisen (kesk.). Tämä ei kuitenkaan ollut saanut kysymystä ennakolta saati valmistautunut siihen vastaamaan, joten seuraavaksi Erola määräsi vastaajaksi kaupunginjohtaja Osmo Pieskin.

– Meillähän on ollut luottamushenkilöiden perehdytys seudullisena, ja siellä on tätä asiaa käyty, mutta on myöskin mahdollista toteuttaa lisää koulutusta. Ajattelisin myöskin, että voisimme käydä samassa yhteydessä kokoustekniikkaan liittyviä asioita läpi. Se lienee paikallaan, Pieski totesi.

– Ei tämä liity pelkästään kaupungin työntekijöihin, vaan tällä hetkellä aktiiviset ihmiset ovat monella alalla toimivia, ja itsellänikin on sidonnaisuuksia. Voidaanko todeta, että tähän mennessä nämä päätöksenteossa tapahtuneet menettelyt ovat sellaisia, että nämä eivät ole vaarantaneet puolueettomuutta, Lonka kysyi jatkokysymyksenään.

Osmo Pieskin mukaan Orimattilassa on linjana ollut, että mieluummin jäävätään jopa varmuuden vuoksi kuin jätetään jääväämättä.

– Esteellisyyshän arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Ja siinä tietysti ensisijainen vastuu on tällä henkilöllä itsellään joka on esteellinen, Pieski muistutti.

Kommentoi